Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



kolumni

 

 
Valloittava Linux

Tietoa ei pidä päästää valumaan yksityisomaisuudeksi.

Visiitti, Marko Ulvila

Kun Mika Mannermaa lopetti aktiivisen toimintansa vihreissä 1990-luvun lopussa, hän puhui puolueiden tarpeesta käsitellä tietoyhteiskunnan uusia poliittisia kysymyksiä. Hän esitti kaukonäköisen haasteen, johon oli tuolloin vaikea tarttua.
Kun tutustuin kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen tuottamiin näkemyksiin Maailman kauppajärjestön WTO:n toiminnasta, yksi asia tuli selväksi: tietoyhteiskunnan poliittisten kamppailujen ytimessä on kysymys tiedon omistamisesta. Samalla tavoin kuin maan omistaminen maatalousyhteiskunnassa ja tuotantovälineiden omistaminen teollisessa yhteiskunnassa ovat olennaisia tekijöitä, tiedon omistaminen on olennaista informaatioyhteiskunnassa.

Tieto on olemukseltaan tosin hyvin erilaista kuin maa, tehdas tai raha. Sitä voi jakaa ilman, että se on antajaltaan pois. Tiedon voima onkin nimenomaan sen vapaudessa ja vapaassa vaihdossa syntyvässä kehityksessä.
Afrikkalaista sananlaskua mukaillen: Kun kaksi tyttöä kohtasi toisensa ja he vaihtoivat leluja, molemmat menivät kotiin yhden lelun kanssa. Kun kaksi viisasta naista kohtasi toisensa ja he vaihtoivat ajatuksia, molemmat menivät kotiin kahden ajatuksen kanssa.

Tiedon vapautta vastaan on kuitenkin käynnistetty ennennäkemätön hyökkäys. Kahden viime vuosikymmenen aikana hallitukset ovat lähinnä yhdysvaltalaisten suuryritysten painostuksesta siirtäneet huomattavia tiedon osa-alueita omistettavuuden piiriin. Näillä kansainvälisillä sopimuksilla yhtiöt haluavat tehdä tiedosta niukkuushyödykkeen, jotta sitä voisi käyttää vallankäytön ja rahastuksen välineenä.
Tekijänoikeuksia ja patentteja käsittelevä TRIPS-sopimus vuodelta 1994 pakottaa muun muassa kaikki maat ottamaan käyttöön lääkkeiden tuotepatentit, mikä johtaa suuriin lääkehuollon ongelmiin etenkin kehitysmaissa. Samainen sopimus velvoittaa maita tekemään mahdolliseksi elollisen patentoinnin. Tähän liittyvät eettiset ongelmat ja ruokaturvan haitat ovat mittavia.

Tämän synkän suuntauksen keskellä on yksi kirkas valopilkku: vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot (Valo). Näistä tunnetuin on suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä GNU/Linux-käyttöjärjestelmä, joka valloittaa maailmaa kiihtyvällä vauhdilla. Muita monille tutuksi tulleita ohjelmia ovat selain Mozilla, toimistopaketti OpenOffice ja tietokantaohjelmisto MySQL.
Kun lähdin lokakuun alussa Intiaan avustamaan suomalaisia ja paikallisia kansalaisjärjestöjä Mumbaissa tammikuussa järjestettävän Maailman sosiaalifoorumin järjestelyissä, pidin kunnia-asianani ottaa mukaani Linuxilla toimivan tietokoneen. Sopiva käytetty kannettava löytyi nettihuutokaupasta ja toverini asensi siihen tarvittavat vapaat ohjelmat. Minun ei tarvinnut tilittää mitään George Bushin vaalikampanjaa avokätisesti rahoittaneelle Microsoftille.
Torvalds on Intian lehdistössä vähintään yhtä paljon esillä kuin Kimi Räikkönen. Madhya Pradeshin osavaltio on valinnut kouluihinsa vapailla ohjelmistoilla varustetut tietokoneet. Acer ja HP ovat alkaneet myydä edullisia pöytäkoneita, joissa on esiasennettuna Linux.

Torvalds ja muut Valo-liikkeen aktivistit ovat osoittaneet, että modernia tietotekniikkaa voidaan kehittää avoimissa verkostoissa jopa paremmin kuin yhtiöiden omistusoikeuksin ja patentein muuratuissa pimeissä laboratorioissa. Tästä on todisteena ohjelmien suuri suosio hyvin erilaisissa käyttäjäryhmissä.
Valo-liikkeen tärkein työkalu on kansainväliseen tekijänoikeuslainsäädäntöön nojaava vapaan jakelun lisenssi GPL. Tämä nerokas keksintö määrää, että vapaan ohjelmiston saa ottaa käyttöön ilmaiseksi ja sen avointa lähdekoodia saa parannella, mutta myös uusi versio on annettava jakeluun samoin vapaan lisenssin ehdoin. Järjestely kannustaa ohjelmoijia ympäri maailman tekemään entistä parempia tuotteita. Osaaminen leviää ja kasvaa.
Valo-liike on vahvistanut sen ikiaikaisen viisauden, että vapaa tieto edistää parhaiten osaamisen ja taitojen kehittymistä ja leviämistä. Tämän luottamuksen varassa poliittisten päättäjien tulisi alkaa rohkeasti purkaa yhtiövetoista ja kahlehtivaa kansainvälistä patenttijärjestelmää.

o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO