Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



paakirjoitus

 

 



Pienen yrittäjän asialla

Jyrki Räikkä

Yritysverotuksen uudistus on työläisten ja talonpoikien punamultahallitukselle kova pala purtavaksi, sillä päähallituspuolueiden peruskannattajien toiveet veroratkaisun sisällöstä ovat monin kohdin keskenään ristiriidassa. Kiista maatalousyrittäjien metsätulon alv-huojennuksesta voi olla vain esimakua tulevasta.
Uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa, mutta hallituksen omaksuma suunta on selvä: yhteisö- ja pääomaverotusta lasketaan. Kysymys on vain siitä, kuinka monella prosenttiyksiköllä.

Hallituksen suunnitelma lähtee olettamuksesta, että muutaman prosenttiyksikön veronalennus parantaa Suomen kilpailukykyä valtioiden välisessä verokilpailussa ja houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana. Se jää nähtäväksi, sillä verokilpailussa tai tuotantokustannusten alhaisuudessa esimerkiksi naapurimaa Viron etumatkaa ei kurota kiinni millään ilveellä - Kiinasta puhumattakaan.
Verouudistuksen "dynaamisista vaikutuksista" voidaan esittää vain valistuneita arvauksia. Melkoisella tarkkuudella voidaan laskea ainoastaan se, kuinka paljon valtion tulot alenevat välittömästi sen jälkeen, kun veronalennuksen suuruudesta on päätetty ja se on pantu toimeen. Sekin tiedetään, ettei uudistuksen myötä menetettyjä veronalennuksia saada koskaan korvattua täysimääräisesti. Jokainen alennettava prosenttiyksikkö tekee miltei 200 miljoonan euron loven valtion tuloihin. Kirstu vuotaa muutenkin, kiitos alkoholiveron alennuksen.

Tuloverotusta alennettaessa hallitus on julistanut pyrkimystään suosia pieni- ja keskituloisia palkansaajia. Vastaavasti yritysverotusta uudistettaessa olisi suotavaa, että painopiste olisi nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten aseman helpottamisessa. Summittaisten veronalennusten suurin hyöty valuu usein varakkaimmille. Esimerkiksi suurille pörssiyhtiöille myönnetyt verohelpotukset siirtyvät herkemmin osakkeenomistajien taskuun kuin uusien työpaikkojen luomisen pohjakassaksi.
Ainakin periaatteen tasolla on hyvä, että suunnitelmaan kuuluva pörssiyhtiöiden osinkotulojen verotus tekee eron listaamattomien ja pörssiin lähteneiden yritysten välille. Myös ajatus pienyrittäjiä suosivasta arvonlisäveron porrastamisesta on oikeantyyppinen, kohdennettu verohelpotus. Progressiivisia ratkaisuja voisi miettiä yritysverouudistuksessa muutenkin, vaikka ne ovat tuloverotuksen puolella joutuneet syyttä suotta huonoon huutoon.
Myös sosiaalidemokraattien suosimassa ajatuksessa yhteisö- ja pääomaverokannan eriyttämisestä voisi olla itua, kunhan vielä selviää, mihin sillä pyritään. Sen sanojiksi sosialistipuolueen edustajista ei kuitenkaan taida olla, että kaikenkarvaisten verokeinottelijoiden pääomaverotusta olisi syytä pikemminkin kiristää kuin keventää.

Työttömyys on salaisuus

Hallitus on asettanut tavoitteekseen luoda 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Siinä riittää tekemistä, kun vanhojakin työpaikkoja katoaa alta kiihtyvään tahtiin.
Aiemmin syksyllä pääministeri Matti Vanhanen vastasi työllisyyden kehnoa hoitoa koskeviin syytöksiin kutsumalla suurieleisesti koolle työllisyysseminaarin, johon toivotettiin tervetulleiksi laaja joukko eri eturyhmien edustajia ja tutkijoita. Sittemmin on käynyt ilmi, että asiattomilta on seminaariin pääsy kielletty. Asiattomien joukkoon lasketaan myös oppositiopuolueiden edustajat ja vapaa lehdistö.
Pelkääkö pääministeri opposition varastavan seminaarista loistoideoita? Tai ehkä hän haluaa salata sen, ettei hallituksella ole homma hanskassa. Vanhanen, se ei ole uutinen. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO