Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



kolumni

 

 
Puoluekenttä mullistuksessa

Kaikissa vaaleissa on riskinsä.

Niemeläinen

Suomen poliittinen kartta on mielenkiintoisella tavalla muuttumassa, mikäli kokoomuksen avaus oikealle on pysyvää laatua. Puheenjohtaja Ville Itälän suuhun kirjoitettu sosiaalidemokraattien ja ammattiyhdistysliikkeen kritiikki oli suoraan Margaret Thatcherin alkeisoppaasta eksyksiin joutuneille porvareille.

Maali oli tietysti tyhjänä: keskusta on niin epätoivoisesti tarrautunut hallitusyhteistyöhön demarien kanssa, että se on haudannut joka ainoan aatteellisen positionsa mahdollisimman syvälle.
Tulokset naurattaisivat, elleivät ne itkettäisi. Alkoholin verotusta kevennetään rajuimmin väkiviinan osalta, ja maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) sai vastikään kunnian viljelijöiden subventioiden heikentämisestä. Kaupunkilaisen mieltä lämmittää kummasti, kun MTK haukkuu kepulaista maatalousministeriä.

Mutta kokoomuksen uudella linjalla on muitakin ulottuvuuksia. Keskusta joutui toiseksi vaalikaudeksi oppositioon muun muassa Matti Vanhasen käsikirjoittaman ja Esko Ahon markkinoiman työreformin takia.
Ammattiyhdistysliike tulkitsi sen selkeäksi sodanjulistukseksi, eikä demareilla ollut sen jälkeen teoreettistakaan mahdollisuutta harkita hallitusyhteistyötä keskustan kanssa.

Kokoomus on nyt rientänyt valtaamaan työreformin kokoisen alueen ideologisesta kentästä. Mikäli sosiaalidemokraattien kannatus säilyy edes jotakuinkin nykyisissä lukemissa, Itälällä ja Ben Zyskowiczilla on ennemmin tai myöhemmin edessä näyttävä u-käännös, jos kokoomus havittelee paluuta hallitusvastuuseen seuraavien vaalien jälkeen.

Kokoomus on siis päättänyt ajaa keskustan demarien kylkeen ja korostaa omaa oikeistolaisuuttaan. Sopii kysyä, kuinka tämä puree kokoomuksen äänestäjiin.
Rohkenen epäillä, että puolue on tehnyt virhearvion. Suomessa oikeistolaisuus on leimallisesti konservatismia, perinteisiä arvoja ja rakenteita säilyttävää. Nuorsuomalaiset yrittivät uhkarohkeasti yhdistää oikeistolaisuuden ja rakennemuutoksen, mutta konsepti ei ottanut tulta. Suomalaiset porvarit ovat vanhasuomalaisia.
Ei ole mikään ihme, että projektin epäonnistuttua monet aktiiviset nusut siirtyivät vihreisiin - näkyvimpänä esimerkkinä nykyinen Vihreän liiton kansanedustaja Jyrki Kasvi. En ole kuitenkaan havainnut, että vihreät olisivat tästä mitenkään oikeistolaistuneet.

Kokoomuksen kannattajakunnan enemmistö ei halua yhteenottoa ammattiyhdistysliikkeen kanssa, vaan rauhanomaista rinnakkaineloa. Elämöinti ja aatteella melskaaminen on kunnon porvarille vierasta.
Kuten kunnioitettu valtioneuvos Harri Holkeri pääministerivuosinaan lausui, "me haluamme vain elää rauhassa tällä niemellä". Tässä lyhyessä lauseessa kiteytyy jotakin siitä porvarillisuudesta, joka aika ajoin nostaa päätään vähän itsekussakin.

Jos olisin päättämässä Vihreän liiton strategiasta, näkisin tilaisuuteni tulleen. Kokoomus kaventaa kannattajakuntaansa epäuskottavalla ärhentelyllään, keskusta on syönyt kaikki ideologiset eväänsä ennätysajassa, Vasemmistoliitto seilaa päättäväisesti kohti viimeistä myyntipäiväänsä Esko-Juhani Tennilän luotsaamana, RKP on hävinnyt tyystin näkyvistä ja demarit ovat puheenjohtajansa panttivankeina.
Mitä tolkkua on siinä, että eduskunnan käydessä poliittista keskustelua toisen päähallituspuolueen puheenjohtaja istuu tuppisuuna jakelemassa puheenvuoroja muille?

Osmo Soininvaaran parin viikon takainen varoitus Kiina-ilmiöstä - yhä korkeampaa koulutusta vaativien työpaikkojen karkaamisesta Kaukoitään - oli painavinta, mitä kukaan suomalainen poliitikko on vaalien jälkeen suustaan päästänyt.
En ole havainnut, että hallituspuolueet olisivat haasteeseen vastanneet.
Jos Soininvaara itse pystyy siihen vastaamaan, seuraavaa hallitusta on vaikea muodostaa ilman vihreitä.

o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 toimitus@vihrealanka.fi site by VALOTALO