Jyrki Räikkä
Ruotsin ulkoministerin Anna Lindhin surmanneet puukoniskut haavoittivat
myös suomalaista yhteiskuntaa. Häikäilemätön teko on saanut poliitikot ja
tiedotusvälineet pohtimaan, pitääkö päättäjät eristää muista kansalaisista
nykyistä tiukemmin. Puheenvuoroista on kuultanut läpi myös huoli siitä,
että poliittisten vaihtoehtojen voimakas vastakkainasettelu tai
poliitikkojen jatkuva arvostelu vaarantaa päättäjien fyysisen
koskemattomuuden.
Viranomaisten pitää tarjota tavanomaista parempaa suojelua niille
ihmisille, joihin kohdistuu selvä väkivallan uhka. Tällaisen
tarveharkintaisen suojelun tarpeessa voivat olla huippupoliitikkojen
lisäksi esimerkiksi perheväkivallan uhrit.
Turvallisuus ei koskaan ole aukotonta. Hetken mielijohteesta tai
mielenhäiriöstä kumpuavaa väkivaltaa on vaikea ennakoida. Ennalta
suunnitellun väkivallan varalta on taas sitä vaikeampi suojautua, mitä
harkitumpia ja laskelmoidumpia vahingoittamisaikeet ovat.
Hätävarjelun liioitteluksi turvallisuustekijöiden korostaminen muodostuu
viimeistään silloin, jos sen varjolla avulla ryhdytään hillitsemään avointa
keskustelua tai ilmaisunvapautta. Haukku ei tee haavaa. Päättäjien pitää
kestää rajuakin arvostelua myös silloin, kun he pitävät kritiikkiä
epäoikeudenmukaisena. Asiallinen keskustelu muuttuu mahdottomaksi, jos
konsensuksesta poikkeavien mielipiteiden esittäminen tulkitaan väkivaltaan
yllyttämiseksi.
Tukahdutettu keskusteluilmapiiri on omiaan ruokimaan ääriryhmiä ja
-ilmiöitä. Väkivallan kasvualusta rehottaa entistä valtoimempana, jos
turvallisuusuhkiin reagoidaan pelkästään rajoituksia tiukentamalla ja
kansalaisten liikkumatilaa kaventamalla.
Suoran demokratian on jopa väitetty madaltavan poliittisen väkivallan
kynnystä. Lindhin näkyvä esilläolo julkisuudessa kansaa jakavan
Emu-äänestyksen alla epäilemättä altisti hänet aggressioille, mutta se
johtui politiikkaan yleisesti pesiytyneestä henkilökeskeisestä
kampanjoinnista. Kansanäänestysten tarkoituksena on korostaa
päätöksenalaista asiaa eikä poliitikkojen henkilöä.
Villeimmissä kommenteissa on yhdistetty turkistarhaiskujen kaltainen
ilkivaltarikollisuus ministerimurhaan ja varoiteltu tällä perusteella
kansalaisaktivismista. Rikoksista on rangaistava, mutta on melko mautonta
tahria rauhanomaisia mielenosoituksia tai julkista, ilki- ja väkivallatonta
kansalaistottelemattomuutta perusoikeuksien puolustajana tunnetun
ministerin vereen.
Jakajan kierros
Kansalaisjärjestöt ovat juhlineet Cancúnin WTO-kokouksen epäonnistumista
kehitysmaiden moraalisena voittona. Voiton loistokkuutta himmentää se, että
maailmankaupan pelisääntöneuvotteluissa moraalin kurssi näyttää olevan
jyrkässä laskussa. Mikäli rikkaat teollisuusmaat ymmärtävät kehitysmaiden
Cancúnissa muodostaman G21-ryhmän haasteen sodanjulistuksena, kehitysmaat
jäävät joukkovoimastaan huolimatta pahasti alakynteen.
Yhdysvallat antoi heti neuvottelujen kariuduttua ymmärtää, että se pyrkii
seuraavaksi kahdenvälisiin ja alueellisiin kauppajärjestelyihin. Niissä
köyhät maat on helpompi panna polvilleen. Euroopan unioni valaa ainakin
virallisesti uskoa WTO-kierroksen elinkelpoisuuteen, vaikka unionin
tempoileva neuvottelutaktiikka oli osasyy Cancúnin kokouksen lässähtämiseen.
WTO-neuvottelujen tulevaisuus riippuu nyt paljolti siitä, malttaako EU
pidättäytyä vahvemman oikeuden käytöstä, joustaa neuvottelutavoitteistaan
ja houkutella myös Yhdysvaltoja takaisin yhteiseen pöytään. Se olisi
kaikkien osapuolten etujen mukainen ratkaisu.
