Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Metsärikos jää usein tutkimatta

Metsäkeskukset eivät aina ilmoita rikoksista, joihin kuuluvat liian rajut harvennukset ja elinympäristöjen turmelu.

Minna Suihkonen

Metsäkeskukset jättävät suuren osan metsärikosepäilyistä ilmoittamatta poliisille. Joensuun yliopiston metsäoikeuden tutkimusryhmän selvityksen mukaan metsäkeskukset tekivät rikosilmoituksen vain joka kolmannesta itse metsärikokseksi tilastoimastaan tapauksesta.
Eri metsäkeskusten välillä on myös niin suuria eroja rikosilmoituskäytännöissä, että tilanne on ongelmallinen kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.
Metsänkäyttöilmoitus on metsälain valvonnan keskeisin väline. Siksi on yllättävää, että neljässä metsäkeskuksessa metsänkäyttöilmoitusten laiminlyönneistä ei tehty lainkaan rikosilmoituksia. Metsäkeskuksia on yhteensä kolmetoista.

Liian varhaisia hakkuita

Muita yleisiä metsärikkomuksia olivat monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen vahingoittaminen, liian varhaiset uudistushakkuut ja liian voimakkaat harvennushakkuut.
Metsäkeskukset toimivat metsänomistajien palvelu- ja asiantuntijaorganisaatioina maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Omilla alueillaan nen valvovat itsenäisesti metsätaloutta koskevien lakien toteutumista.
Tutkimusryhmä keräsi vuosilta 1997-2002 metsäkeskuksista kaikki metsälakia koskevat rikosilmoitukset, samoin päätökset jättää rikosilmoitus tekemättä. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin syyttäjien ja tuomioistuinten toimintaa. Metsälaissa on jätetty metsäkeskuksille jonkin verran harkinnanvaraa rikosilmoituksen tekemisessä, mutta lähtökohtaisesti se on niiden velvollisuus. Vuonna 1997 voimaan tullut metsälaki vielä korostaa metsäkeskusten merkitystä.

Väärä käsitys velvollisuuksista

Tutkimusta johtaneen ympäristöoikeuden professori Tapio Määtän mukaan monilla metsäkeskuksilla on virheellinen käsitys virkavelvollisuuksistaan.
"Metsäkeskukset ilmoittavat vain varmoista tapauksista, vaikka niiden pitäisi tehdä ilmoitus silloin, kun mahdollisuus rikokseen on olemassa. Joissakin tapauksissa metsäkeskukset ovat myös arvioineet teon tahallisuutta. Tämä tehtävä kuuluu kuitenkin syyttäjälle."

Valvoja voisi olla joku muukin

Metsärikosilmoituksista lähes kaikki johtivat siihen, että poliisin esitutkinnassa todettiin rikos tapahtuneeksi ja asia päätyi syyteharkintaan. Kaksi kolmesta syyteharkinnassa olleesta epäilyistä ei kuitenkaan päätynyt tuomioistuimeen. Määtän mukaan siihen on osittain syynä metsärikkomusten kahden vuoden vanhentumisaika.
Tuomituista noin puolet oli metsänomistajia, puolet metsäyhtiöitä. Metsäkeskusten toiminta oli muuttunut parempaan suuntaan tutkimuskauden loppupuolella. Tutkimusryhmän mielestä on silti syytä pohtia, onko metsäkeskuksilla edellytyksiä hoitaa asianmukaisesti niille uskottua valvontatehtävää.

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO