Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



kolumni

 

 
Oikeutettu sota?

Hyökkäys Irakiin ei täyttänyt humanitaarisen intervention ehtoja

Visiitti, Juha Sihvola

Presidentti Martti Ahtisaari kehotti äskettäin demokraattisia maita sopimaan suhtautumisesta diktatuureihin. Presidentti ihmetteli, onko suvereniteettia kunnioitettava, vaikka valtio olisi totaalisesti epäonnistunut kansalaistensa suojelussa, kuten Serbia Kosovossa.
    Ahtisaari toivoi keskustelua humanitaarisesta interventiosta tilanteissa, joissa sodan oikeutusperusteet eivät täyty, mutta ihmisoikeustilanne vaatii väliintuloa.

Katolisessa moraaliteologiassa kehitetyn mutta maallisestikin sovelletun käsityksen mukaan oikeutetun sodan on täytettävä yhdeksän ehtoa. Sotaa saa käydä (1) puolustustarkoituksessa, (2) laillinen auktoriteetti, (3) hyvän asian puolesta, (4) vilpittömästi, (5) rauhanomaisten keinojen loputtua, (6) väkivallalla enemmän hyvää kuin vahinkoa tuottaen, (7) asetetun tavoitteen toteutumisen ollessa uskottava, (8) muita osapuolia kuullen ja (9) sodan avoimesti julistettuaan.
    Entisen Jugoslavian etniset vihamielisyydet saivat monet pitämään perinteisiä sodan oikeutusperusteita ahtaina. Puolustussodan lisäksi alettiin hyväksyä väliintulo, jos epädemokraattinen ja totalitaarinen hallinto vaarantaa kansalaisten ihmisoikeudet ja hengen.

Kun YK oli surkeasti epäonnistunut Bosnian muslimeiden kansanmurhan estämisessä, kansainvälisen yhteisön suostumuskin tuntui liialliselta vaatimukselta. Slobodan Milosevicin aloitettua albaanien teurastuksen keväällä 1999 moni hyväksyi Serbian pommitukset, vaikka ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta ne olivat kansainvälisen oikeuden kannalta laittomia.
    Ahtisaari oli etunenässä puolustamassa Natoa Kosovon sodassa. Nyt hän ilmeisesti haluaa puolustaa ankaran kritiikin kohteeksi joutunutta Yhdysvaltain sotakoalition Irak-politiikkaa.
    "Kun Irakin hallinto on tappanut miljoona ihmistä, en paljon joukkotuhoaseita tarvitse", Ahtisaari pohdiskelee.

Ahtisaari on oikeassa sikäli, että globaali oikeudenmukaisuus ja ihmisarvoinen elämä ovat tärkeämpiä kuin kansallinen suvereenisuus.
    Ahtisaaren kosmopoliittinen, mutta realistinen asenne on ilahduttava, sillä Suomessa keskustelua hallitsevat kyynikot ja idealistit. Ensin mainitut eivät näe kansainvälisessä politiikassa mitään moraalia, jälkimmäiset taas uskovat oikeudenmukaisen maailman toteutuvan pelkällä hyvällä tahdolla.
    Irakin sodan moraalista Ahtisaari tekee kuitenkin ällistyttäviä johtopäätöksiä. Vaikka humanitaarinen interventio on joskus oikeutettu, siitä ei seuraa, että se olisi ollut oikeutettu Irakin tapauksessa. Tosiasioiden valossa näyttää yhä siltä, että asia on juuri päinvastoin.

Yhdysvaltain presidentti George W. Bush ja Britannian pääministeri Tony Blair toimivat Irakissa ilman kansainvälisen yhteisön suostumusta ja markkinoivat hyökkäyksen omille kansalaisilleenkin tietoisesti valehdellen. Bush yhdisti Saddam Husseinin perusteitta syyskuun 11. päivän iskuun ja Blair liioitteli joukkotuhoaseiden uhkaa tekaistuin dokumentein. He eivät uskoneet saavansa hyväksyntää humanitaariselle interventiolle. Helppo olisikin ollut huomata, että Saddam tuotti valtaosan uhreistaan Yhdysvaltain liittolaisena ja edellisen sodan jälkeisessä kansannousussa, jonka Yhdysvallat oli provosoinut, mutta jättänyt kapinalliset sitten vaille tukea.
    Kansanmurha ei Irakissa viime keväänä akuutisti uhannut, toisin kuin nyt Liberiassa, Kongossa, Intian Gujaratissa ja muutamassa muussa paikassa, jonne Yhdysvalloilla ei ole mitään kiirettä. Saddamin pahuus oikeutti ja velvoitti puuttumaan Irakin ihmisoikeustilanteeseen, mutta ei hyökkäyssodalla. Miehityshallinto ei sitä paitsi näytä edistäneen irakilaisten ihmisoikeuksia.

Irakin sota ei ollut puolustuksellinen, laillinen eikä vilpitön. Se ei täyttänyt muitakaan sodan oikeutusperusteita. Oikeudenmukainen maailma ei ole Bushin hallinnon ja sen liittolaisten politiikan tulos - lieneekö se ollut koalition tavoitekaan?

o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO