Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



paakirjoitus

 

 



Kun taivaalta satoi rahaa

Jyrki Räikkä

Punamultahallituksen veropolitiikan todellisista tarkoitusperistä on vaikea saada selvää, eikä pääministeri Anneli Jäätteenmäen vaihto Matti Vanhaseen ole helpottanut urakkaa. Valtiovarainministeriön tuore budjettiehdotus jatkaa roimaa veronkevennyslinjaa alentamalla marginaaliveroa prosenttiyksikön verran kaikissa tuloluokissa, mutta tämän yleisalen päälle lyöty kunnallisverotuksen ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennysten korotus antaa veronkevennyksille pieni- ja keskituloisia suosivan solidaarisuussilauksen.
    Absoluuttisesti huomattavin hyöty veronkevennyksistä koituu toki edelleen suurituloisille. Siksi onkin aika härskiä, että estoitta hyvätuloisten etujärjestöiksi heittäytyneet Veronmaksajat ja Akava kehtaavat arvostella budjettiehdotusta progression jyrkentämisestä. Termistä on tullut käyttökelpoinen lyömäase ja kirosana myös valtiovarainministeriön omien virkamiesten puheissa. Ennen nykyistä tasaveron perään haikailua progressio on kuitenkin ollut suomalaisen tulontasausjärjestelmän ja hyvinvointivaltion perusta.

Vaikka valtiovarainministeriön sisäiset painotukset ovat oikeansuuntaisia, veronkevennysten massiivisuus ja kustannukset herättävät huolta. Tuloverotuksen alentaminen leikkaa verotuottoa peräti 775 miljoonalla eurolla. Alennusten perusteeksi tarjotut ”dynaamiset vaikutukset” tuovat myöhemmin kansantalouteen takaisin vain murto-osan veroalen kustannuksista. Veronkevennysten kääntöpuoli on hyvin tiukka menokuri. Suhdanteiden heiketessä se iskee kyntensä nopeasti julkisiin palveluihin.
    Ympäristö- ja energiaverojen korottaminen olisi oiva keino tulopohjan paikkaamiseen. Se antaisi budjettisuunnitelmille pitävämmän pohjan ja noudattaisi myös hallitusohjelman visiota - hallitushan on luvannut toteuttaa ekologisen verouudistuksen tämän hallituskauden aikana. Budjettiehdotuksessa tämä tavoite on tyystin sivuutettu.
    Ekologisen näkemyksen puutteesta voi moittia myös budjettiehdotuksen työllisyyspolitiikkaa, joka toivoo veronkevennysten lisäävän kulutusta ja sitä kautta työllisyyttä. Erityisesti matalapalkka-aloilla olisi kannattanut vihdoin kokeilla myös työnantajamaksujen alentamista, jolla olisi suoremmin työllistävä vaikutus.


Kansakunta rähmällään

Hallitus tuntuu raittiusmiehenä tunnettua pääministeriä myöten alistuneen siihen, että Suomen on Viron EU-jäsenyyden vuoksi pakko leikata alkoholiverotuksestaan kolmannes pois. Tämän jälkeenkin Suomenlahden yli kulkevan viinarallin odotetaan kiihtyvän kaksin verroin nykyistä kiivaammaksi, sillä hintaeron kaventumisesta huolimatta alkoholijuomat pysyvät Virossa selvästi halvempina kuin Suomessa.
    Pitämällä alkoholiverotuksen nykytasolla valtio saisi verosta joka tapauksessa paremman tuoton, vaikka kotimainen alkoholimyynti vähenisi tuntuvasti. Valtiovarainministeriö perusteleekin rajua alkoholiveron pudotusta niillä kauppaan ja teollisuuteen iskevillä kerrannaisvaikutuksilla, joiden pelätään heikentävän taloutta ja työllisyyttä siinä tapauksessa, että alkoholiverotus säilyy nykytasolla.

Sosiaalisten ja terveydellisten kerrannaisvaikutusten laskeminen ei välttämättä edusta valtiovarainministeriön vahvinta matemaattista osaamista. Alkoholiveron mega-ale lisää joka tapauksessa kotimaista kulutusta ja sen mukanaan tuomia haittoja enemmän kuin verotuksen pitäminen suurin piirtein nykytasolla Viron-tuonnin uhallakin - viinojahan saa tuoda ulkomailta vain omaan käyttöön.
    Viime kädessä kysymys on siitä, painotetaanko valintatilanteessa enemmän elinkeinoelämän etua vai kansanterveydellisiä näkökohtia. Vastauksenhan jo tiedämme. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO