Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



paakirjoitus

 

 

Kaavan kangastus

Töölönlahti-keskustelu eksyi harhapoluille.

Jyrki Räikkä

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikon ja torstain välisenä yönä raivata VR:n makasiinit musiikkitalon tieltä. Töölönlahden asemakaavan muutos on raskas tappio makasiinien puolustamista ajaneelle kansanliikkeelle, mutta myös musiikkitaloa ajaneille ryhmille saattoi jäädä voitosta kitkerä jälkimaku. Musiikkitalon toiminnallinen ja arkkitehtoninen kelpoisuus on vielä arvoitus, ja epäilys vaihtoehtoisten rakentamispaikkojen paremmuudesta jäi kytemään. Myös kulttuuriväen ja kansalaisaktivistien välille lietsottu keinotekoinen vastakkainasettelu hiertää mieliä barrikadin molemmin puolin.
    Kun makasiinikiistasta muodostui Töölönlahden suunnittelun ukkosenjohdatin, muilta osin kaavamuutoksesta ryhdyttiin keskustelemaan vasta kaavakäsittelyn viime metreillä. Keskustelun vähäisyys ja myöhäsyntyisyys miellytti varmasti niitä, jotka havittelevat toimitilaa tai taloudellista hyötyä radanvarteen suunnitelluista kerrostaloista.
    On mielenkiintoista, että julkisesta rakentamisesta käydään kiivasta keskustelua, kun taas yksityisen puolen käyttöön kaavailtu toimitilarakentaminen painetaan julkisuudella villasella. Tämä näkyi jo viime vuosikymmenellä: Kiasman rakentamisesta taitettiin peistä verissä päin, massiivisempi Sanomatalo nousi naapuriin lähes ääneti.

Radanvarren toimistokompleksit muuttavat kaupunkikuvaa paljon radikaalimmin kuin musiikkitalon rakentaminen makasiinien tontille. Siinä missä makasiinien ja musiikkitalon välisessä köydenvedossa on näkynyt ruohonjuuritason kansalaistoiminnan ja "edustuskelpoisen" kulttuurin välinen reviiririita, puistoalueen sisään kaavoitettu toimistotalojen rivistö vie kirjaimellisesti elintilaa sekä kaupunkilaisilta että kaupunkiluonnolta.
    Kaavan kolossit tukahduttavat Töölönlahden avaruuden, sulkevat kaupunginosien välisen näköyhteyden ja rikkovat kaupungin profiilia. Ne hävittävät myös sen panoraaman, joka junamatkustajille nyt avautuu Helsingistä lähdettäessä tai pääkaupunkiin saavuttaessa. Töölönlahden komeaa länsirantaa, Finlandia-taloa, Kansallismuseota ja eduskuntataloa jouduttaisiin tirkistelemään pieninä viipaleina kerrostalojen välistä. Kysymys ei ole vain helsinkiläisten omasta kaupunkikuvasta, vaan myös kansallisesti merkittävästä maisemasta.

Radanvarren 75 000 kerrosneliötä on merkitty ikään kaavaan kuin reserviin, sillä toimistotilojen ottajista tai käyttötarkoituksesta ei ole ainakaan julkisuudessa mitään tietoa - lukuun ottamatta SanomaWSOY:n optiota. Pakottavaa tarvetta uuden toimistotilan rakentamiseen näin keskeiselle paikalle ei ole.
    Toimistokerrostaloista huolestuneita onkin yritetty rauhoitella sillä, ettei kaavan varaus vielä merkitse talojen rakentamista. Lohtu on laiha, sillä luomalla tarjontaa luodaan myös kysyntää: moni yhtiö ja julkisyhteisökin halajaa jo imagosyistä yhdelle pääkaupungin keskeisimmistä paikoista. Kun julkishallinto taistelee epävarmuuden aikoina tiukassa taloudellisessa paineessa, rakennusoikeuksia hallitsevilla valtiolla ja Helsingin kaupungilla on tuskin malttia jättää tällaista tulonlähdettä kapitalisoimatta. Kaava avasi portit ryöstörakentamiselle.

Valtuutettuja peloteltiin sillä, että kaavan hylkäämisen seurauksena Töölönlahden kehitystyö olisi lykkääntynyt 6-7 vuodella. Kun kysymyksessä on todennäköisesti vuosisatojen mittainen linjaratkaisu, aikalisä olisi tullut tarpeeseen.
    Menneisyyden visioiden varassa Helsingin keskustaan luodaan kokonaisuutta, joka voi näyttää jo parin vuosikymmenen kuluttua samanlaiselta aikansa kaupunkisuunnittelun kukkaselta kuin Itä-Pasila nyt. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO