Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



kommentti

 

 
Tekoja, ei lupauksia

Ydinvoima ei kuulu kestävään ilmastopolitiikkaan.

Simo Kyllönen, Harri Lammi

Keskustelu maamme energiahuollon tulevaisuudesta kiihtyy ydinvoimapäätöksen lähestyessä. Vaikka eri tutkimuksissa on tuotu esiin useita erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja, keskustelua on viime aikoina hallinnut tulevaisuuden vaihtoehdottomuus. Ydinvoiman hylkäämisen väitetään merkitsevän hyvinvointiyhteiskunnan romuttamista, metsien ravinnetasapainon häiriintymistä ja pelottavan Venäjän energiakainaloon ajautumista.
    WWF:n, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen koostaman kestävän ilmasto-ohjelman perusajatuksena on sähkönkulutuksen kasvun kääntäminen vähitellen kestävämmälle uralle. Tämä tarkoittaa niiden voimakkaampien säästötoimenpiteiden, jotka hallitus liitti periaatepäätöksessään lisäydinvoiman kylkeen, toteuttamista uusiutuvien energialähteiden lisäämisen kanssa. Tällöin maakaasun osuus lisääntyy vähemmän kuin hallituksen maakaasuvaihtoehdossa.
    Teollisuuden ja SAK:n malleissa sähkönkulutuksen voimakas kasvu jatkuu edelleen, ja energiansäästö jää lapsipuolen asemaan. Tällaiset kasvuluvut perustuvat muun muassa VTT:n esittämiin "antaa mennä" -arvioihin, joissa energiansäästön mahdollisuuksia ei ole otettu huomioon.

Puun energiakäyttö ei estä suojelua

Kestävässä ilmasto-ohjelmassa puuperäisillä polttoaineilla tuotettu sähkö lisääntyy 7 terawattituntia vuodesta 1999 vuoteen 2010. Tämä tarkoittaa hakkeen käytön seitsenkertaistamista noin 7,5 miljoonaan kuutiometriin.
    Tällainen lisäys on täysin sopusoinnussa metsiin jäävän metsähakkeen määrän ja ympäristöjärjestöjen esittämien suojelutavoitteiden kanssa. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Motiva ovat arvioineet, että metsiin jää noin 14 miljoonaa kuutiometriä energiapuuksi sopivaa hakkuutähdettä sekä metsänhoito- ja harvennuspuuta. Vaikka tästä määrästä vähennetään metsän ravinnetasapainon ja biodiversiteetin kannalta oleellinen metsiin jätettävä kolmannes sekä ympäristöjärjestöjen vaatima viiden prosentin suojelutavoitteen lisäys, jää haketta metsiin edelleen yli järjestöjen energiapuun lisäystavoitteen.
    Ylärajaa metsähakkeen käytölle eivät asetakaan raaka-aineen määrä eivätkä suojelutavoitteet, vaan hakkeen hankintakustannukset. Ne laskevat huimaa vauhtia hakkeen keruumenetelmien kehittyessä.

Ydinvoimaa tuetaan siinä missä tuulimyllyjäkin

Vertailtaessa eri sähköntuotantomuotoja ydinvoima on osoittautunut muita tuotantomuotoja ratkaisevasti halvemmaksi vain Teollisuuden Voiman laskelmissa. Kansainväliset hinta-arviot ydinvoiman hinnasta ovat olleet yli puolet kalliimpia. Myös ydinvoiman kansantaloudellinen edullisuus on osoittautunut hallituksen ilmastostrategiaa varten laatimissa laskelmissa marginaaliseksi. Ero kaventuu edelleen, mikäli sähkönkulutuksen kasvua halutaan hillitä ydinvoiman lisärakentamisesta huolimatta.
    Esimerkiksi tuulivoiman tuet olisivat kestävässä ilmasto-ohjelmassa keskimäärin vain 8,4 miljoonaa euroa vuodessa, kun jo nyt tuulivoimateknologian viennin arvo on noin 170 miljoonaa euroa. Tuulivoiman tukia päiviteltäessä unohdetaan, että ydinvoimaa tuetaan vuosittain veronmaksajien varoilla tämän saman 8,4 miljoonan euron verran. Tuet ovat viime vuosina menneet viidennen reaktorin tutkimiseen ja kansainvälisten ydinvoimajärjestöjen jäsenmaksuihin.
    Ympäristöjärjestöjen skenaario lisäisi hallituksen edistämisohjelmien yhteenlaskettua tukea vain noin puolella (noin 110 miljoonaa euroa) nykyisestä vuoteen 2010 mennessä. Lukuun on suhteutettava energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisen tuomat hyödyt kansantaloudelle. Pelkästään näiden teknologioiden viennin arvioidaan vuonna 2010 olevan noin 3,3 miljardia euroa. Tämän suuruinen kestävän energiateknologian vienti voisi työllistää vuonna 2010 noin 25 000 henkilöä.

Turhia uhkauksia ja tyhjiä lupauksia

Ydinvoiman eduksi on laskettu, ettei valtion tarvitse ydinvoimavaihtoehdossa maksaa voimayhtiöille korvauksia hiilivoimaloiden sulkemisesta. Hiilivoimaloiden pakkosulkemisella spekulointi on kuitenkin vaikeaa. Avoimilla sähkömarkkinoilla voi hyvin toteutua myös tilanne, jossa hiilivoimaloita kannattaisi käyttää lisäydinvoiman rinnalla.
    Teollisuuden esittämät miljardiluokan vaateet koskevat sekä vanhojen voimaloiden alasajoa että uusien investointien korvaamista. Jälkimmäisten kariutumisesta ei voi lähettää laskua valtiolle.
    Ydinvoimaa kaupataan nyt erilaisilla uhkauksilla sekä lupauksilla. Kaikkia lupauksia on kuitenkin mahdoton pitää. Ydinvoima ei edistä energiansäästöä eikä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Ydinvoima ei myöskään voi olla osa ympäristöystävällistä ilmastopolitiikkaa. Paitsi suomalaisessa energiakeskustelussa.

Simo Kyllönen on Suomen luonnonsuojeluliiton energia-asiantuntija. Harri Lammi on Greenpeacen energiakampanjavastaava. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO