Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Yleisradio uusii kuosiaan

Monien perinteikkäiden radio-ohjelmien kuuntelijat huuhdotaan tammikuussa jatkuvaan lähetysvirtaan..

Mika Lahdensivu

Yleisradio on alkanut kuulostaa ammattijohtajiensa korvissa vanhanaikaiselta. Tutun yleisön ikääntyessä nuorempien pelätään vaihtavan kanavaa.
    Reaktio on kaupallisilta kanavilta ja ulkomaisista yleisradioista entuudestaan tuttu: kevyt, seurallinen lähetysvirta saa lisää tilaa, ja huomio kääntyy ohjelmatarjonnasta kanavailmeeseen. Suomenkielisistä kanavista vain Ylen Ykkösen seuraaja täyttää päivänsä erillisillä radio-ohjelmilla.
    Myrskyisän radiouudistuksen myötä moni vanha ohjelma vaihtaa tammikuussa kanavaa. Osa ohjelmista katoaa kokonaan, kun joidenkin aiheiden käsittelyä jatketaan vain juttuina muiden ohessa.
    Uudistajat vakuuttavat, että julkisen palvelun periaatteista pidetään yhä kiinni. Silti jopa kansanedustajat kyselevät, miten käy esimerkiksi Metsäradion.
    "Jostain syystä positiivinen viestimme ei ole mennyt perille. Metsäaiheet eivät katoa mihinkään, päinvastoin. Näkökulma vain laajenee metsien moninaiskäyttöön, kuten virkistykseen, metsästykseen ja marjastukseen", Radio Suomen ohjelmajohtaja Reijo Perälä puolustaa pitkäikäisen ohjelman lopettamista. Luonto- ja ympäristöohjelmat pysyvät edelleen osana kanavan antia.

Kanta-asiakkaat tuuliajolle?

Epätietoisuus radion tulevaisuudesta vaivaa myös Yleisradion hallintoneuvoston jäsentä, kansanedustaja Irina Krohnia. Hän ei ole pyynnöistään huolimatta saanut nähtäväkseen tammikuun 13. päivänä käyttöön otettavia ohjelmakaaviota. Niitä ei haluta esitellä keskeneräisinä edes hallintoneuvoston jäsenille, jotka joutuvat kantamaan vastuun julkisen palvelun toteutumisesta Yleisradion kanavilla.
    "Julkinen palvelu toteutuu ohjelmien välityksellä", Krohn uskoo. Hän ihmettelee, miksi rajulla uudistuksella vaarannetaan kanta-asiakassuhteet uskollisten kuuntelijoiden kanssa. Krohnin mielestä uutta yleisöä pitäisi etsiä nykyisen jatkeeksi.

Kanavalta toiselle

Muutosten myrsky vaikuttaa ankaralta etenkin Radio Suomelle. Sen osuus päivittäisestä radionkuuntelusta on viimevuotisen mittauksen mukaan huimat 41 prosenttia.
    Seuraako yleisö mukana, kun esimerkiksi ajankohtaisohjelma Tänään iltapäivällä siirretään kevyen musiikin kanavalta puheohjelmien ja klassisen musiikin kanavalle? Ja miten entisen Ylen Ykkösen kuuntelijoille maistuvat uudentyyppiset ohjelmat?
    "On selvää, että uudistuksia pitää aika ajoin tehdä. Yleisradio vain ei julkisen palvelun yhtiönä voi olla mikään kokeilukenttä. Muutoksissa tulisi edetä varovaisemmin", sanoo Radio- ja televisiotoimittajien liiton hallituksen puheenjohtaja Pike Epstein.
    Ohjelmien tekijät ovat huolissaan juuri ohjelmakaavioiden muuttumisesta kertarysäyksellä. He tuntevat itsensä uudistuksen sivustakatsojiksi, mikä vaikeuttaa sitoutumista omaan työhön.

Toteutuuko moniäänisyys?

Työntekijöiden tavoin Irina Krohn ihmettelee myös, miten on käymässä Yleisradion hallintoneuvoston vaalimalle naisten ja miesten tasa-arvolle. Kun uusien radiokanavien päällikkö- ja johtajatehtäviä aiemmin syksyllä jaettiin, miehiä valittiin 23, naisia vain kahdeksan.
    Ohjelmistossakin Krohn olettaa naisten aseman heikkenevän, kun Naisten tunti lakkautetaan Radio Suomessa yleisemmin tasa-arvoisuutta ja moniarvoisuutta käsittelevän ohjelman tieltä.
    Krohn olisi toisaalta valmis lisäämään moniarvoisuutta julkisen palvelun kanavilla antamalla maahanmuuttajien oman äänen kuulua.
    "Asiaohjelmiin kaivattaisiin toimittajaa, joka puhuisi suomea murtaen", Krohn ehdottaa tietoisena siitä, että yleisö reagoisi. "Julkisen palvelun kanavilla täytyisi olla varaa myös siihen."

Kansalaiset maksavat

Radiomafian ohjelmajohtaja Ville Vilén vakuuttaa, ettei toimitettu radiopuhe katoa edes 15Š27 -vuotiaille suunnatulta uudelta nuorisokanavalta.
    "Meillä tuottajat, toimittajat ja juontajat yhdessä miettivät lähetyksiä, jotta juonnot eivät olisi pelkkää kellonaikojen kertomista", Vilén lupaa.
    Hänen mukaansa myös listahittien soittaminen on julkista palvelua, sillä kaupalliset nuorisoradiot eivät kuulu koko Suomessa. Radiomafia tavoittelee nuorisoradioiden kanssa samaa 15-27-vuotiaiden kohderyhmää.
    Kilpailustakin julkisen palvelun yhtiössä on pakko puhua. Ohjelmajohtajat tosin kutsuvat sitä riittävän suuren yleisön tavoittamiseksi, mikä tarkoittaa ainakin nykyisestä kuunteluosuudesta kiinni pitämistä.
    Asiakkaat on pidettävä tyytyväisinä, koska yleisradiotoiminta aiotaan jatkossakin rahoittaa kansalaisilta perittävin maksuin. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO