Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



kolumni

 

 
Pullonkaula puolustautuu

Mitä jää jäljelle, jos elämys syrjäyttää tiedon?

Johanna Korhonen

Kotonani käydään noin kerran viikossa keskustelu siitä, mitä sanoma- ja aikakauslehtiä saa viedä paperinkeräykseen ja mitä pitää edelleen säästää, koska niitä ei ole toistaiseksi luettu, mutta kuvitellaan vielä luettavan. Ajoittain pino kasvaa sietämättömään korkeuteen, jolloin sitä madalletaan pelkän materiaalisen vaihtotaseongelman nimissä, lehtien mahdollisesta sisällöstä juuri piittaamatta.
    Olen muutamia vuosia elänyt siinä uskomuksessa, että maatalousyhteiskunnan, teollisen yhteiskunnan ja palveluyhteiskunnan jatkeeksi kasvaa jonkinlainen tietoyhteiskunta. Mitä näen nyt?

Kotonani tietoyhteiskuntaa edustaa kaksi tietokonetta, televisio, muutama radio, muutama puhelin ja kasvava pino lukemattomia lehtiä. Työelämäni arjessa havaitsen usein, että puutetta ei ole suinkaan tiedosta, vaan vuorovaikutuksesta. Runsas tai liiallinen tieto yhdistettynä huonoon tiedonkäsittelyyn ja -käsittämiseen sekä kehnoon inhimilliseen vuorovaikutukseen on kaikessa työelämässä yleisesti esiintyvä horror-yhdistelmä.
    Tämä pakottaa kylmästi toteamaan, että tietoyhteiskunnan pullonkaula olenkin minä, ihminen. Kyky prosessoida tietoa on loppujen lopuksi niin mitätön, että ihmistä voi hyvin sanoa ihmisen luoman tietoyhteiskunnan heikoimmaksi lenkiksi.

Tämän ilmiön seuraukset näkyvät kaikkialla. Emeritusprofessori Osmo A. Wiio on kirjoittanut, että tietoyhteiskunta on yhä useammalle pikemminkin elämysyhteiskunta. Pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä vaativien asioiden sijaan ihminen kaipaa elämyksiä, ja mieluiten heti.
    Elämys palkitsee. Se voi myös korvata rasittavan tekemisen. Wiion sanoin "lapset eivät ole ulkona leikkimässä, vaan katsovat leikkejä televisiosta, aikuiset eivät kuntoile itse, vaan katsovat kuntoiluohjelmia".

Ymmärrän tämän hyvin. Kun ei jaksa eikä pärjää kaiken maailman tiedon kanssa, voi silti kokea tai ainakin vastaanottaa elämyksiä. Elämys antaa tunteen, että on kaikesta huolimatta elossa, vaikkei aina sitä muista huomata.
    Yhä useammin tietokin täytyy tarjoilla elämyksen muodossa. Uutiset viihteellistyvät. Koska kaukaisten sotien seuraaminen on rasittavaa ja ikävää, monet viestimet valitsevat uutistensa aiheiksi mieluummin terveyden, ostokset tai ihmissuhteet.

Britannian hovin perhesotkut ovat tästä näkökulmasta paljon käsitettävämpi uutinen kuin Britannian Irakin-politiikka. Päivälehden kannattaa tehdä nollahaastattelu torilla asioivasta suomalaisesta, koska siitä saadaan lehteen kiva kuva "tavallisesta ihmisestä".
    Kun elämysyhteiskuntaan yhdistetään toinen suurtrendi, privatisoituminen, aletaan olla nykyihmisyyden ytimessä. Koska maailman asioita on liikaa, ihminen päättää, kenties itsesuojelusyistä, keskittyä omiin asioihinsa. Poliittisen lehden sijaan on rattoisampaa lukea puutarhanhoitolehteä, koska siitä saa vinkkejä sopivista kukkasipuleista etupihalle.

Pullonkaula puolustautuu. Opettelee valitsemaan ja kantaa lisää paperia keräykseen. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO