Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Päästökauppa voisi hyödyttää Suomea

Saksan vaalien jälkeen Suomi on jäämässä yksin päästökauppaa vastaan.

Joonas Pörsti

Hiilidioksidilla käytävän päästökaupan kokonaistaloudelliset vaikutukset saattavat olla Suomelle hyödyllisiä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) laskelmien mukaan Euroopan unionin sisäinen päästökauppa pienentäisi kansallisen ilmastostrategian kustannuksia 1,2 prosentista 0,4-0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
    Suomi on vastustanut tähän asti EU-komission ehdotusta, jonka mukaan päästökauppa alkaisi pakollisena jo vuonna 2005 useimmilla teollisuudenaloilla. Teollisuus kannattaa vapaaehtoisuutta. Etenkin terästeollisuus on esittänyt, että sitovat päästökiintiöt aiheuttaisivat alalle kestämättömiä kustannuksia.
    Vatt korostaa, että päästökaupan hyödyt ovat voimakkaasti sidoksissa päästölupien hintaan. Jos hiilidioksiditonnin hinta painuu 10 euroon, ilmastoponnistelujen haitalliset vaikutukset työllisyyteen ja kulutukseen jäävät vähäisiksi. Jos hinta kohoaa 20 euroon, päästökaupasta voi olla jopa haittaa.
    "Päästökauppa on joustava tapa vähentää päästöjä verrattuna malliin, jossa teollisuuslaitoksille asetetaan ehdottomia päästörajoituksia", selventää yli-insinööri Magnus Cederlöf ympäristöministeriöstä.
    Päästölupien hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Hinnat laskevat, jos päästökaupassa on mukana paljon teollisuudenaloja. Myös Itä-Euroopan uusien jäsenmaiden odotetaan laskevan kustannustasoa. Päästöjen vähentäminen on niissä halvempaa kuin vanhoissa jäsenmaissa, joissa puhtaampaan teknologiaan on jo panostettu tuntuvasti.

Enemmistö riittää

Euroopan unionin ympäristöministerit neuvottelevat järjestelmästä lokakuun puolivälissä, jonka jälkeen direktiivistä yritetään päästä sopimukseen europarlamentin kanssa.
    Neuvotteluasetelman tekee kiinnostavaksi se, että päästökaupasta päätetään määräenemmistöllä. Esimerkiksi hiilidioksidiveroista neuvoteltaessa yhdenkin jäsenmaan kielteinen kanta on riittänyt torjumaan uudistukset.
    "Pidämme päästökauppaa tervetulleena, koska yhteistä energiaveroa ei ole saatu aikaan. Päästökauppajärjestelmä loisi hinnan hiilidioksidipäästöille", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton energia-asiantuntija Simo Kyllönen.
    Päättäjien Metsäakatemiassa maanantaina puhunut ympäristöministeri Jouni Backman kehotti kuulijoita varautumaan siihen, että päästökauppa alkaa lähivuosina koko Euroopan unionissa.
    Suomen luonnonsuojeluliitossa arvioidaan, että Suomen ajama malli, jossa maat saavat vapaasti päättää osallistumisestaan päästökauppaan, on menettänyt kannatustaan EU-maiden keskuudessa.

Europarlamentti äänestää

Jäsenmaat saavat vapaasti jakaa päästökiintiönsä eri teollisuudenalojen kesken ensimmäisellä kaudella 2005-2007. Direktiiviehdotuksen mukaan komissiolla on kuitenkin oikeus hylätä
    alkujakosuunnitelma, jos se katsoo, että suunnitelma sisältää valtion piilotukea jollekin alalle.
    Osa jäsenmaista kannattaa joustavaa järjestelmää, jossa maille annettaisiin oikeus jättää joitakin aloja kokonaan päästökaupan ulkopuolelle. Vatt laskee, että Suomessa erityisesti terästeollisuudelle tulisi päästökaupasta tuntuvia lisäkustannuksia.
    Terästeollisuuden prosesseissa syntyy hiilidioksidipäästöjä, joita on vaikea välttää nykyisellä teknologialla.
    Konservatiiviseen PPE-ryhmään kuuluva europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola arvosteli viime viikolla koko järjestelmää Suomelle epäoikeudenmukaiseksi.

"Konservatiivit taipumassa"

Vihreä europarlamentaarikko Heidi Hautala arvioi, että Saksan vaalien jälkeen Suomi on jäämässä unionissa viimeisenä maana vastustamaan sitovaa päästökauppaa. Komission linjaa hieman pehmentävä mietintö on jo hyväksytty europarlamentin ympäristövaliokunnassa.
    "Mietinnön valmistellut portugalilainen Moreira da Silva on murtanut vähitellen vastustuksen omassa ryhmässään PPE:ssä", Hautala kuvailee. Päästökaupalle on kannatusta myös sosiaalidemokraattien ryhmässä.
    Parlamentin käsittelemä esitys sisältää artiklan, jonka mukaan päästökaupan ulkopuolelle voidaan jättää yksittäisiä laitoksia, joilla on vaikeuksia sopeutua järjestelmään. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO