Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Pakolaiskiintiön kasvattaminen tyssää budjettiin

Hallitus on jäämässä jälkeen pakolaispoliittisen ohjelmansa tavoitteista.

Anna-Kaisa Pitkänen

Syksyn budjettineuvottelut eivät ole tuomassa lisäystä Suomen pakolaiskiintiöön. Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus asetti vuonna 1997 pakolaispoliittisen ohjelmansa tavoitteeksi kasvattaa vuosittain maahan saapuvien kiintiöpakolaisten määrän 500:sta 1000:een. Toistaiseksi työministeriön yritykset eivät ole onnistuneet. Kiintiö on ollut 750 pakolaista jo kaksi vuotta.
    "Syynä ovat olleet viime vuosien säästöbudjetit. Mitään tämän periaatteellisempaa syytä en tilanteeseen löydä", johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä toteaa.
    Ministeriö esittää budjettineuvotteluissa ensi vuodelle 850 pakolaisen kiintiötä. Virtanen suhtautuu tavoitteeseen itsekin epäilevästi.
    "Pakolaismäärän kasvattaminen tai tuhannen pakolaisen rajapyykin saavuttaminen ei vaikuta todennäköiseltä tässä taloudellisessa tilanteessa", hän sanoo.

Asenteet eivät ole esteenä

Vaikka asenteet pakolaisia kohtaan ovat kiristyneet useissa Euroopan maissa, yleinen mielipide ei Virtasen mukaan aja Suomessa päättäjiä vähentämään tulijoiden määrää.
    "Itse en ole tällaista havainnut. Meillä pakolaismäärä on ollut aina alhainen, eivätkä eurooppalaiset lieveilmiöt näy sen vuoksi kovin voimakkaina", Virtanen aprikoi.
    Kehitysyhteistyövarat eivät Virtasen mukaan vaikuta myönteisesti tai kielteisesti pakolaismäärärahoihin. "Kehitysavun kohteet ovat muita kuin pakolaismäärärahojen kohteita. Ne menevät usein jopa eri maihin. Esimerkiksi Turkista meille tulee paljon kiintiöpakolaisia, vaikka maa ei ole lainkaan kehitysavun piirissä."

Joukossa hyvin koulutettuja

Suomen Punainen Risti pitää ehdotettua 850 pakolaisen kiintiötä myönteisenä kehityssuuntana. "Tuhannen pakolaisen kiintiö on tietysti tavoite, eikä siitä pitäisi jäädä jälkeen. Kun näin on kuitenkin käynyt, niin sadan pakolaisen lisäys 750 pakolaiseen on vähintä, mitä voimme toivoa", toteaa Suomen Punaisen Ristin pakolaisasioiden koordinaattori Leena-Kaisa Åberg.
    Valtio korvasi kunnille pakolaisten aiheuttamia kuluja viime vuonna 179,1 miljoonaa markkaa. Åberg sanoo, ettei kuluja voida laskea pelkäksi menoeräksi yhteiskunnalle.
    "Pakolaisryhmien mukana tulee paljon myös koulutettuja aikuisia. Jos heidät saataisiin tehokkaasti mukaan työelämään ja veronmaksajiksi, Suomi jäisi entistä useammin pakolaisasioissa plussan puolelle. Pakolainen, joka on oikein sijoitettu yhteiskuntaamme ei maksa, vaan tuo rahaa", hän muistuttaa. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO