Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



kommentti

 

 
Keskiluokka kutsuu

Vihreiden pitäisi muistaa, että puolueen tehtävänä on vastata aikansa olemassaolokysymyksiin.

Pauli Välimäki

Onko Vihreä liitto ympäristöpuolue vai yleispuolue? Tämä oli yksi näkökulma, kun vihreät pohtivat ydinvoimapäätöksen jälkeen, tulisiko jatkaa hallituksessa vai siirtyä oppositioon. Tiedämme miten kävi. Tuliko samalla siis todistettua, että vihreät on ympäristöpuolue?
Vihreät tekivät median suosiollisella avustuksella viidennen ydinvoimalan vastustamisesta itselleen olemassaolokysymyksen. Tätä en ymmärrä. Minusta tämän hetken poliittisia olemassaolokysymyksiä ovat mieluummin vaikkapa rakennetyöttömyyden sietämätön jatkuminen, Etelä-Suomen metsiensuojelun surkea taso tai Sonera-miljardien lahjoittaminen Saksanmaalle.

Ekologinen yleispuolue

Olin perustamassa Vihreää liittoa 15 vuotta sitten. Yksi tietoinen tavoite oli muodostaa ympäristöpuoluetta laajempi vaihtoehtopuolue. Tänään Vihreää liittoa voisi kutsua ekologisin periaattein toimivaksi yleispuolueeksi.
    Janne Saarikivi kirjoitti Vihreässä Langassa (VL 21.6.): "Jos vaihtoehtoina olisi umpitaantumuksellinen, mutta materialistisen kasvun kyseenalaistava puolue ja energiankulutuksen lisäämisen kysymyksessä horjuva ’liberaali yleispuolue’, minä äänestäisin epäröimättä edellistä."
    Ja minä epäröimättä jälkimmäistä. Se on arvovalinta - vain ihmisoikeuksia kunnioittava ekologinen muutos on tavoittelemisen arvoista ja poliittisesti kestävää. Se on myös strateginen valinta. Saarikiven puhdasoppinen ekopuolue olisi nollan kansanedustajan puolue. Mikä on todistettu Suomessakin.

Tilaa keskellä

Monet tutkimukset kertovat, että vihreiden kannattajien enemmistö on kaupunkilaisia, nuoria, naisia, akateemisesti koulutettuja, toimihenkilöitä tai vapaissa ammateissa työskenteleviä ihmisiä. Siis nykyistä tai tulevaa urbaania keskiluokkaa. Tästä huolimatta moni vihreä aktivisti kauhistuu tai ainakin häpeilee puhetta vihreistä "keskikentän liberaalina yleispuolueena". Halutaan ainakin yhdistää puolueen nimeen etuliitteet "radikaali"tai "eko". Näin tullaan varmistaneeksi eturivin paikka marginaalipuolueiden takarivissä.
    Puolueen on oltava reilusti kannattajiensa näköinen, muu on vastoin poliittista kuluttajansuojaa. Sitä paitsi "keskikenttä"ei ole kiinni, toisin kuin Saarikivi kolumnissaan väittää. Poliittisesta keskustasta puuttuu uskottava, kansainvälistä arvoliberalismia edustava ja kestävän kehityksen aatteita ajava, kulttuurisesti urbaani puolue.
    Keskustapuolueen pitkä marssi etelään on jämähtänyt Väli-Suomen taajamiin. Demarien ja vasemmistoliiton kannatus hiipuu suurissa kaupungeissa. Kokoomus on tyytyväinen oikeistolaisuuteensa. Pienet arvopuolueet, kuten kristilliset, eivät vetoa arvoliberaaliin enemmistöön. Helsingin vihreiden menestys osoittaa, että vihreät voivat täyttää urbaanin keskustan poliittisen ekolokeron.

Vallankumous on jo täällä

Toki kaikki merkittävät puolueet kosiskelevat keskiluokkaa. Miksi se ei onnistu mainostoimistoihin uhratuilla miljoonilla? Koska kyse ei ole vain poliittisesta taktiikasta, vaan aikakauden hengen tavoittamisesta. Vallankumous on jo keskellämme. Sillä ei ole vielä vakiintunutta nimeä, joten kutsuttakoon sitä vähän latteasti verkostoyhteiskunnan synnyksi.
    Keskitetyt, hierarkkisesti ylhäältä johdetut, yksiulotteiset järjestelmät purkautuvat, verkostomaisesti yhteenliittyneet, hajautetusti johdetut, moniulotteiset järjestelmät yleistyvät. Tietotekniikka ja Internet ovat verkostoyhteiskunnan välineitä, mutta tämän ajan yhteiskunnalliset muodot ja sisällöt ovat yhä hakusessa. Niitä luovat parhaillaan ihmiset, jotka kuuluvat urbaaniin keskiluokkaan. Ja keskiluokkahan vallankumoukset ennenkin on tehnyt.

Ei takerruta alakysymyksiin

Puolueen tehtävä on vastata oman aikansa olemassaolokysymyksiin. Niiden sisältö vaihtelee, mutta aiheet ovat samoja: vaurauden synty, sen jakaminen, hengen viljely. Tämän ajan olemassaolokysymyksiä ovat: Miten muutetaan teollinen talous ekologisesti kestäväksi verkostotaloudeksi? Millainen on ylisukupolvisesti kestävä hyvinvointiyhteiskunta? Miten avataan Suomi monikulttuuriseksi eurooppalaiseksi kansalaisyhteiskunnaksi?
    Tässä zoomissa ydinvoima jää alakysymykseksi, tärkeäksi, mutta vain yhdeksi monien muiden joukossa. Toivottavasti vihreät eivät oppositiossa sorru alakysymyspuolueeksi.

Pauli Välimäki on tamperelainen toimittaja ja kaupunginvaltuutettu. Hän oli Vihreän Langan päätoimittaja 1986-89 ja Vihreän liiton varapuheenjohtaja 1990-luvun alussa. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO