Joonas Pörsti
Entinen ympäristöministeri ja vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto on saanut jo kolmannen kansainvälisen tehtävän sotatoimialueilla. YK:n ympäristöohjelman Unepin pääsihteeri Klaus Töpfer nimitti Haaviston heinäkuussa selvittämään ympäristön tilaa Palestiinan "miehitetyillä alueilla", kuten YK:n virallinen määritelmä kuuluu.
Työ käynnistyy elokuun puolivälin jälkeen Palestiinan ja Israelin ympäristöviranomaisten tapaamisilla. Syys-lokakuussa Haavisto siirtyy palestiinalaisalueille kokoamaan tietoja polttavimmista ympäristöongelmista. Myöhemmin hän raportoi Unepille tarvittavista toimista ja mahdollisista avustuskohteista.
Haaviston edellinen tehtävä Afganistanissa on edelleen hieman kesken. Osa kenttätöistä siirtyi, kun Haaviston johtama tutkijaryhmä joutui odottamaan maan kansalliskokouksen loya jirgan ympäristöhallintoa koskevia päätöksiä.
"Jonkin aikaa liikutaan nyt välillä Jerusalem-Kabul", Haavisto toteaa.
Valikoivaa aineistoa
Palestiinalaisalueiden tilasta on olemassa aiempaa tietoa, toisin kuin Afganistanista, jossa pitkä sota vei kaikki arkistot mennessään. Israelilaisten rekisterit tosin rajoittuvat juutalaissiirtokuntiin, ja palestiinalaishallinnon keräämät tiedot ovat hyvin puutteellisia. Ympäristö ei ole ollut alueella ensisijainen kiinnostuksen kohde, Haavisto kertoo.
Palestiinan suurimmat ympäristöongelmat näyttäisivät liittyvän vesi- ja jätehuoltoasioihin. Kosovon sodan jälkeen Haaviston ryhmä tutki teollisuuslaitosten pommitusten jäljiltä vaarallisten kemikaalien, kuten dioksiinin ja furaanin pitoisuuksia, ympäristössä. Afganistanissa ja Palestiinassa hyökkäykset eivät ole juuri suuntautuneet teollisiin kohteisiin.
"Toisaalta näissä maissa voi törmätä kasvinsuojeluaineisiin ja jäteöljytynnyreihin, joista ei huolehdita. Esimerkiksi Kabulissa kukaan ei osannut kertoa, mihin radioaktiiviset sairaalajätteet pannaan."
Biologeja tarvitaan
Yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on sujunut Haaviston mukaan molemmissa maissa hyvin. Afganistanissa ympäristöhallinto tosin vasta vakiinnuttaa asemiaan.
"Aina ei ole selvää, kuka hoitaa metsä- tai terveyskysymyksiä Heratin alueella tai kuka vastaa kansallispuistojen hoitamisesta", Haavisto kuvailee tilannetta.
Työtä ovat hidastaneet myös käytännön puutteet. Lento- ja puhelinyhteydet ovat sattumanvaraisia, sanoman kulkuun syrjäisestä maakunnasta pääkaupunkiin voi kulua viikko. Ympäristöhallinnolla on pulaa biologikoulutuksen saaneista asiantuntijoista.
Monet sodan aikana vakiintuneet ilmiöt, kuten eroosiota aiheuttavat puuston laittomat hakkuut, ovat jatkuneet uuden hallinnon aikana.
Hallituksella näyttäisi Haaviston mielestä kuitenkin olevan todellista halua osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ympäristöasioissa. Afganistanista osallistuu delegaatio Johannesburgin huippukokoukseen elo-syyskuun vaihteessa.
Motivaatio koetuksella
Haavisto on törmännyt työssään entisillä sotatoimialueilla päivittäin inhimilliseen kärsimykseen.
"Kun kohtaa ihmisiä, joilla on tapettuja tai kadonneita sukulaisia tai joiden perheet ovat hajonneet, joutuu pohtimaan, onko ympäristön tila juuri nyt suurin ongelma", Haavisto tunnustaa.
"Välillä pitää vain keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Pidemmällä tähtäimellä voimme taata näille ihmisille turvalliset elinolosuhteet. Se antaa minulle uutta motivaatiota."
