Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Lierot viihtyvät sveitsiläisellä luomupellolla

Koetilan luomupelto päihitti keinolannoitetun peltoalan maaperän pieneliöstön määrässä.

Joonas Pörsti

Sveitsiläisen koetilan luomupelto erottuu 21 vuoden viljelyn jälkeen selvästi edukseen mikrobiston määrällä mitattuna. Sveitsiläinen tutkijaryhmä mittasi luomupellolla myös 3,2 kertaa enemmän maata möyhiviä lieroja kuin tavanomaista viljelyä edustavalla koealalla. Tuloksia esiteltiin toukokuun Science-tiedelehdessä.
    Maakiitäjiä ja hämähäkkejä luomupellolla oli lähes kaksinkertainen määrä. Niiden määrää pidetään maan hedelmällisyyden indikaattorina. Myös pintamaan rakenne osoittautui luomupellolla paremmaksi kuin tavanomaisella peltoalalla.
    Sadot jäävät Keski-Euroopan luomupelloilla noin viidenneksen pienemmiksi kuin keinolannoitetuilla pelloilla. Torjunta-aineita, lannoitteita ja energiaa kuluu kuitenkin niin paljon vähemmän, että sveitsiläistutkijat pitävät luomuviljelyä realistisena vaihtoehtona tavanomaiselle maataloudelle.

Optimoituja tuloksia

Sveitsin Therwilin koepelloilla mitatut tulokset eroavat selkeästi vastaavan kotimaisen tutkimuksen tuloksista. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT raportoi viime syksynä, että maan rakenteessa, orgaanisen aineksen ja eliöstön määrässä on Suomessa vain vähäisiä eroja viljelymenetelmien välillä.
    Tutkimukset eivät kuitenkaan ole keskenään täysin verrannollisia. Sveitsissä mittauksia tehtiin koetilalla, jossa viljelyä on harjoitettu vuosien ajan kontrolloiduissa olosuhteissa. Suomessa näytteet otettiin tavallisilta maatiloilta.
    "Sveitsiläistilalla viljelytoimenpiteet on optimoitu niin luomupellolla kuin tavanomaisessakin viljelyssä. Tutkimus osoittaa, mihin tietyillä toimenpiteillä voidaan päästä. Suomessa on pikemminkin katsottu, mikä vaikutus on niillä menetelmillä, joita viljelijät tällä hetkellä käyttävät", MTT:n tutkija Ansa Palojärvi selventää.
    Sveitsissä tutkittiin peltomaata vain yhdellä rajatulla alueella. Suomessa näytteitä otettiin kaikkiaan 18 maatilalla.
    "Viljelykäytännöt voivat vaihdella tilojen välillä hyvin paljon. Myös paikan vaikutus on suuri lähtien maaperän laadusta, pellon sijainnista ja kaltevuudesta", Palojärvi toteaa.

Pakkanen suojelee peltoa

Palojärvi muistuttaa, että Suomessa orgaanista ainesta on melko paljon myös tavanomaisesti viljellyillä pelloilla, jopa enemmän kuin sveitsiläisen tilan luomualalla. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksei kotimaisessa tutkimuksessa saatu selvää eroa viljelymenetelmien välille.
    Suomessa pitkä talvi saattaa osaltaan suojella peltoja Keski-Euroopassa vaivaavalta humuskadolta. Pakkanen pysäyttää tehokkaasti humuksen hajoituksen maaperässä.
    Myös viljelytoimenpiteet ovat Suomessa kaiken kaikkiaan kevyempiä. Kun torjunta-aineita levitettiin Keski-Euroopan tutkimuspelloilla jopa kuusi kiloa hehtaaria kohden vuodessa, Suomessa pärjättiin keskimäärin alle puolella kilolla. Joinain vuosina Suomessa ei tarvittu tuhohyönteisten torjunta-aineita ollenkaan. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO