Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



paakirjoitus

 

 

Päätä pahkaa tuntemattomaan

Kuka määrää tahdin hallitusneuvottelujen hanhenmarssissa?

Jyrki Räikkä

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat luonnostelivat tiistaina hallituksenmuodostamiskäytäntöä, jota olisi tarkoitus noudattaa ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Uusi perustuslaki jättää hallitusneuvottelujen marssijärjestyksen varsin avoimeksi, ja siinä mielessä prosessin ääriviivojen hahmottelu on tarpeen.
    Perustuslaille ei tosin ole kunniaksi se, että näin keskeisestä asiasta joudutaan neuvottelemaan ryhmien kesken "meistä tuntuu" -periaatteella. Käyttöön otettavasta menettelytavasta tulee todennäköisesti hallitusneuvottelujen ennakkotapaus myös tulevien hallituskausien alussa.

Päivänpolitiikan taktiset asetelmat vaikuttavat usein perustuslain tulkintaan, niin tässäkin tapauksessa. On melkoisen surullista, että näin kauaskantoisessa asiassa perspektiivi on vajaan vaalikauden mittainen.
    Sosiaalidemokraatit korostavat suurimman puolueen roolia, koska he saattavat pienen vaalitappionkin jälkeen säilyttää ykköspaikkansa eduskunnassa. Keskusta puolustaa vaalivoittajan esikoisoikeutta: vaikka puolue uskookin lisäävänsä kannatustaan, se pelkää jäävänsä eduskuntapaikkojen määrässä mitaten demarien taakse - ja pahimmassa tapauksessa hallitusneuvottelujen ulkopuolelle, kuten viime kerrallakin. Kokoomus vierastaa kaikkia etukäteen sinetöityjä voittajan etuoikeuksia, koska sen kannatus ei näytä yltävän sosiaalidemokraattien ja keskustan tasolle. Vähäväkisemmät puolueet joutuvat kroolaamaan kolmen suuren valtapyyteiden ristiaallokossa.

Näistä aineksista leivottiin nahkea kompromissi, jossa jokainen kolmesta suuresta voi kehaista saaneensa torjuntavoiton. Suurimman eduskuntaryhmän nimeämä henkilö avaa teknisesti hallitusneuvottelut kutsumalla kaikkien eduskuntaryhmien edustajat koolle heti vaalien ja valtiopäivien avajaisten jälkeen. Kokoonkutsujasta ei kuitenkaan automaattisesti tule hallitustunnustelijaa, saati pääministeriä. Se, millä perusteilla eduskuntaryhmät valitsevat ja valtuuttavat varsinaisen hallitustunnustelijan, jäi vielä määrittelemättä - kuten sekin, miten tunnusteluista edetään varsinaisiin hallitusneuvotteluihin.
    Sosiaalidemokraatit saivat siis suositukseen kirjauksen siitä, että suurimman puolueen edustajalla on ainakin muodollinen aloite hallitusta muodostettaessa. Keskusta sai lupauksen siitä, että varsinaiseksi hallitustunnustelijaksi voidaan nimittää suurimman puolueen edustajan sijasta esimerkiksi suurin vaalivoittaja. Ja kokoomus voi lohduttautua sillä, ettei hallitusneuvotteluiden kulusta itse asiassa sovittu mitään lopullista. Luonnoksesta ei siis puutu koomisiakaan piirteitä.

Etenkin keskustan taholta on väläytelty sitä mahdollisuutta, että eduskunnan puhemies ottaisi hallitusneuvotteluissa näkyvän roolin. Vaikka ajatus on parlamentarismin kannalta periaatteessa kaunis, se voi osoittautua käytännössä vaaralliseksi. Puhemiehen vaalista voisi helposti muodostua hallitusvaali, jolloin puhemies valittaisiin ensi sijassa hallituksen eikä eduskunnan tarpeisiin. Se ei tekisi hyvää puhemiehen eikä eduskunnan arvovallalle.
    Puhemiestä on historian saatossa tarvittu lukemattomien liittojen tunnustelijaksi. Parlamentin keulahahmon toimenkuvaa ei kuitenkaan kannata laventaa näin muinaisilla merkityksillä. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO