Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Hautapaikan hinta
vainajan mukaan

Vapaa-ajattelijoiden mielestä uusi hautaustoimilaki vahvistaisi kirkon monopolin.

Jyrki Hara

Valtioneuvoston nimittämä uskonnonvapauskomitea valmistelee parhaillaan esitystä uudeksi uskonnonvapauslaiksi ja hautaustoimilaiksi.
    Opetusministeriön alaisen komitean hautaustoimijaosto ehdottaa lakia, joka muun muassa toisi seurakuntien hautausmaille tunnuksettomat alueet evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomille ja takaisi yhtenäisen hinnoittelun vainajan uskonnollisesta taustasta riippumatta. Myös valtion tuki yhteisöveron muodossa kirkon hautaustoimelle kirjattaisiin lakiin.
    Nykyisin seurakuntaan kuulumaton maksaa hautapaikasta yleensä moninkertaisen maksun kirkkoon kuuluvaan verrattuna. Jos seurakunnan jäsen saa hautapaikan ilmaiseksi tai muutamalla satasella, ulkopuolinen joutuu usein pulittamaan paikastaan tuhansia markkoja. Hinnat ovat seurakuntakohtaisia.

Vastinetta kirkollisverolle
”On haluttu jotenkin ottaa huomioon, että toiset maksavat veroa koko elämänsä ja toiset eivät penniäkään”, kirkkoneuvos Matti Halttunen perustelee käytäntöä.
    Vapaa-ajattelijat huomauttavat, että kirkkoon kuulumattomat tai muiden uskontojen edustajat eivät usein edes halua tulla haudatuksi kirkkomaahan, vaan seurakunnat ovat käyttäneet hyväksi monopoliasemaansa hautaustoimessa. Valinnanvaraa on niukasti.
    ”Tähän mennessä laki on ollut epämääräinen, mutta lakiehdotuksen mukainen uudistus osoittaisi hautaustoimen entistä selvemmin yhdelle taholle. Lisäksi kirkko saa vuosittain yhteisöverona satoja miljoonia markkoja. Enemmän kuin hautaustoimeen kuluu vuodessa”, Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Juha Kukkonen kritisoi.

Valtio maksumiehenä
Vaikka tuore lakiehdotus poistaa syrjinnän hinnoissa, se Kukkosen mukaan myös sementoi kirkon monopolin hautaustoimessa ja sitouttaa valtion maksumieheksi. Tällöin vaihtoehtoiset hautauspalvelujen tarjoajat joutuvat mahdottomaan kilpailutilanteeseen. Ehdotuksen mukaan vaihtoehtoiset hautausmaat saisivat valtiolta vain harkinnanvaraista tukea.
    Kukkosen mukaan uskonnollisen instituution hallinnoima hautausmaa ei myöskään voi olla aidosti tunnukseton. Parempi vaihtoehto olisi kunnallinen hautaustoimi, joka rahoitettaisiin palvelun käyttäjiltä perittävillä maksuilla.
    Kirkkoneuvos Matti Halttusen mukaan minkäänlainen monopoliaseman taloudellinen hyväksikäyttö ei tule kyseeseen, sillä uusi laki nimenomaan ”jämäköittäisi seurakuntien taloudenpitoa”.
    ”Taksojen on lakiehdotuksen mukaan perustuttava kustannuslaskentaan, eikä toiminta saa olla voitollista”, Halttunen toteaa. Hän myöntää, että joillakin seurakunnilla hautaustoimen kulut ovat takavuosina olleet ”yllättävän suuret”.

”Omalaatuinen tuote”
Entä nousevatko hautapaikkojen hinnat seurakuntien jäsenille, kun seurakunnat eivät enää saa korkeampia tuloja kirkkoon kuulumattomille myytävistä haudoista? Halttusen mukaan asiaa selvitetään.
    ”Saattaa olla, että tulee yllätyksiä, eivätkä nykytaksat vastaakaan todellisia kustannuksia”, Halttunen sanoo. Suurin taloudellinen vaikutus tasahinnoittelulla olisi siellä, missä on eniten kirkkoon kuulumattomia, eli suurimmissa kaupungeissa.
    Vaikka kilpailuvirasto otti kolme vuotta sitten kielteisen kannan kirkon hautausmonopoliin, viraston erikoistutkija Hannu Pohjonen pitää lakiehdotusta oikeansuuntaisena. Se selkeyttää hautapaikkojen hinnoitteluperusteita. Hän myös kiistää Kukkosen epäilyn, ettei kilpailuvirastoa olisi tarpeeksi kuultu uuden lain valmistelussa.
    ”Meillä on hyvät yhteydet opetusministeriöön ja olemme olleet prosessissa mukana. Tässä puhutaan kieltämättä omalaatuisesta tuotteesta ja on epäselvää, kuuluuko hautaustoimi lainkaan kilpailulainsäädännön piiriin”, Pohjonen sanoo. ”Tietysti esimerkiksi kuluttajaviraston olisi syytä seurata hautaustoimenkin hinnoittelua.” Läheisen ihmisen saattaminen haudan lepoon on yleensä henkisesti varsin raskasta. Hautaamiseen liittyvät toimet käyvät myös kukkarolle, eikä hautapaikan hinta useinkaan ole merkittävin menoerä. Esimerkiksi ruumisarkkujen hinnat vaihtelevat noin tonnista reippaasti yli kymmeneen tuhanteen markkaan. Hautakivien hintahaarukka on samanlainen. Kustannuksia tulee lisäksi esimerkiksi alttarin koristelusta, vainajan vaatteista, pitopalvelun laskusta, hautajaisavustajasta ja perunkirjoituksesta. Vaikka läheinen on juuri kuollut, oikeuksista kuluttajana olisi syytä pitää kiinni. Surun keskellä ihminen ei herkästi vertaile hintoja tai ryhdy tinkaamaan. Toisaalta rahasta niuhottaminen saattaa tuntua tilanteeseen sopimattomalta. Kuluttajansuoja pätee ”Voidaan puhua rahan ja rakkauden ristiriidasta. Kuollutta halutaan kunnioittaa, ja yksi tapa on hankkia kallis arkku. Monet eivät myöskään tiedä, miten tilanteessa voi toimia tai mitä vaihtoehtoja on tarjolla”, Kuluttajaviraston tiedotuspäällikkö Marianne Saine toteaa. Saine muistuttaa, että hautaustoimistoja koskevat normaalit kuluttajasuojalain säännöt. ”Hautakivien markkinoinnista annettiin erilliset ohjeet 1980-luvulla, kun jotkut kauppiaat lähestyivät asiakkaita ikävän aggressiivisesti heti kuolemantapauksen jälkeen.” Asiakkaan tarpeista Parikymmentä vuotta alalla toiminut hautauspalveluyrittäjä Helena Pulliainen sanoo tuntevansa vastuunsa. ”Asiakas saa heti alussa käteensä kirjallisen kustannusarvion, jota hänellä on oikeus muuttaa koska tahansa”, Pulliainen sanoo. ”Tietysti me olemme voittoa tavoitteleva liikeyritys, mutta menestyminen pitkällä aikavälillä edellyttää asiakkaan tarpeiden huomioon ottamista.” o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO