Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



yleisönosasto

 

 

Toimivatko ympäristökeskukset talouden ehdoilla?

Muutimme seitsemän vuotta sitten sisämaasta Turunmaan saaristoon. Silloin rantakivet olivat paljaat ja pohja puhdas. Nyt rantamme ovat kesäisin lähes uimakelvottomat ruskean mönjän lilluessa veden pinnalla ja peittäessä pohjan. Kiviä ei enää kiviksi tunnista, levää on joka paikassa.
    Noin kilometrin päässä rannastamme on ”kalakassi”, jolle paikallinen kalanviljelylaitos on anonut toimiluvan uusimista vanhan mennessä umpeen. Altaan vaikutusalueella oleville asukkaille lähetettiin kirje, jossa pyydettiin ilmaisemaan oma mielipide jatkoluvan myöntämisestä. Tuntui hienolta, että meitäkin kuunnellaan ja pääsemme vaikuttamaan asioihin.
    Tietysti vastustimme luvan myöntämistä perustellen seuraavasti: kalan viljelylle ei löydy mitään puoltavaa seikkaa huomioiden Itämeren nykyinen suorastaan traagisen huono tila, mikä on kaikkien tiedossa. Yhtään lisäkuormitusta ei pitäisi enää suosia, ei edes laitoksen työllistävään vaikutukseen vedoten. Ammattikalastajat pitäisi työllistää lopettamalla ympäristöä riistävän halpakalan viljely. Tuleville polville pitää säilyttää puhtaat vedet ja luonnonmukaiset kalasaaliit.
    Emme hetkeäkään epäilleet, että kyselyn lähettäneet Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Lounais-Suomen ympäristökeskus puoltaisivat luvan myöntämistä. Vaan kuinkas kävikään?
    Saimme kutsun tulla mukaan, kun kyseisten virastojen edustajat tulivat tarkastamaan kyseisen kalanviljelylaitoksen toimintaa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen edustaja ilmaisi heti, että siinä talossa puolletaan luvan myöntämistä ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen edustajat hymyilivät muuten vaan herttaisesti ilmaistessamme pelkomme toiminnan jatkumisesta altaalla.
    Nyt ihmettelenkin, säätelevätkö näidenkin virastojen toimintaa taloudelliset intressit ohitse ympäristön etujen. Tuntuu uskomattomalta, että ympäristökeskukset edes harkitsisivat luvan myöntämistä, kun tiedämme, että jokainen lisäkuormitus on liikaa meriparoillemme.
    Ketkä pitävät luontomme puolta rahataloutta vastaan, elleivät ympäristökeskukset? Kehen voimme vedota, ketä käyttää taistelussamme asiallisissa puitteissa ympäristömme hyvinvoinnin puolesta – niin, että myös tulevilla polvilla olisi mahdollisuus elää terveen luonnon keskellä? Kykenemättömyys vaikuttaa näihin asioihin aiheuttaa syvää ahdistusta ja pelkoa.
    Kyseessä olevan luvan käsittely on vielä kesken, joten on olemassa pieni mahdollisuus, että olen täysin väärässä ja kyseiset virastot yksituumaisesti osoittautuvatkin meremme puolustajiksi.

Taru Arho
Houtskär




Päätöksentekoon tarvitaan maalaisjärkeä

Nimimerkki Niemeläisen korostama paremman argumentoinnin yleispätevyys (VL 19.10.) on kyseenalainen. Jos kaikki asiat olisivatkin niin yksinkertaisia, että verbaalisella lahjakkuudella ja rationaalisen järjen logiikalla asioista päästäisiin absoluuttiseen totuuteen.
    Tähänkö perustuen saisi oikeuden hallita muita ja tehdä päätöksiä toisten puolesta. Kaikki totuus on suhteellista ja riippuu katsojan näkökulmasta. Voiko argumentoimalla todistaa esim onnellisuuden käsitteen.
    Tulee mieleen Hietasen tokaisu Tuntemattomasta sotilaasta: ”Kyllä mulla ei voi olla nälkä, kun herrat ovat laskeneet kalorit, vaikka maha kuriseekin.”
    Miten on ymmärrettävä esimerkiksi tunneälyn merkitys rationaalisen ajattelun suhteen? Asioista päätettäessä tarvitaan mielestäni logiikkaa sekä faktaa että tunneälyä.
    Pelkän rationaalisen älyn varaan rakennettu oppi johtaa harhaan. Esimerkiksi kommunismin rakentaminen naapurissamme oli tuskainen todiste siitä, mihin hirmutekoihin oikeassa olemisen ja paremman tietämisen doktriini voi johtaa.
    Päätöksiä tehtäessä tarvitaan enemmän tunneälyä, maalaisjärkeä ja suhteellisuuden tajua.

Harri Halme
Lehmo



<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

Yleisönosastoon kirjoittaminen >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. 09 5860 4123 fax. 09 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO