Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



kolumni

 

 

Lopettakaa kirpputorit

Niemeläinen

Helsingin seudulla avattiin pari jättimäistä kauppakeskusta viime viikkoina ja muutamaa muuta laajennetaan kuumeisesti.
    Näyttävät tulleen hyvään tarpeeseen, sillä sisäänmenotiet tukkiutuivat, ja asiakasparat joutuivat kärvistelemään autoissaan ruuhkan keskellä pitkiäkin aikoja. Kauppias äityi nuhtelemaan poliiseja siitä, etteivät nämä kiiruhtaneet hätiin pelastamaan ihmisten kallista aikaa.
    Poliisin olisi ilmeisesti pitänyt avajaisten kunniaksi hassu hattu päässään kertoa asiakkaille, mistä uuteen kauppakeskukseen mennään. Uudessa rauta- ja sisustustavaratalossa oli kuulemma ollut avajaistarjouksena kellokanervat kolme markkaa halvemmalla kuin keskustan kukkakaupoissa. Kyllähän tämmöisestä ostosryntäys syntyy.
    Lehtiä lukiessani ihmettelin, oliko Suomessa ollut pula-aika. Kun vapaan maailman ensimmäinen banaanilähetys saapui, oli pakko päästä vaivoja säästämättä jonottamaan ostoksille.
    Kumma, että kauppakeskusten massamyyntiä alleviivaavat nimet eivät tee ostelua vastenmieliseksi. Ostospaikat ovat Gigantteja, Jumboja, Mega- tai Maximarketeja, Iso mitä lienevätkään. Tule meille, olet yksi kasvoton muurahainen tuhansien joukossa jättimäisessä kauppasokkelossamme! Haluamme rahasi, ota sinä hehtolitran kokoisista tarjouskaukaloista samaa bulkkitavaraa kuin kaikki muutkin.
    Muistan lukeneeni filosofien kirjoituksia yksilöllisyyttä korostavasta ajastamme. Väärässä ovat.
    Jokin aika sitten lehdet kirjoittivat huolestuneina, että nykyperheiden rahoista yhä suurempi osa menee Internet- ja puhelinkuluihin. En osannut kirjoittajien mukana paheksua tätä. Päinvastoin ilahduin, että rahoille tuntuu pitkästä aikaa saavan hyödyllistä vastinetta. Kaikki saavat minuutin tarkan raportin toistensa sijainnista (”mä oon just nyt ratikassa”).
    Informaatiota tulee kaistan täydeltä, ja ihmiset pitävät yhteyksiä toisiinsa enemmän kuin koskaan. Kieli luo uutta, kun tekstiviestit on pakko kirjoittaa tiiviisti ja kekseliäästi. Nuoret, jotka eivät elämänsä päivänä ole lukeneet tai kirjoittaneet, opettelevat kirjalliseen viestintään sähköisten välineiden avulla. Ja mikä parasta: ei jää rahaa ostaa ennestään täysiin komeroihin uutta kamaa. Hauskaa on, eikä huvittelu tällä kertaa tuota kaatopaikkajätettä.

Ilmeisesti rahaa silti jää myös tavaraan. Ei hätää, tähän houkutellaan hyvää omaatuntoa tuovin pikkukikoin. Muistathan kuljettaa tavarasi kangaskassissa. Ja kun et tarvitsekaan jotain mainiota ostostasi, vie se ekologisesti kirpputorille. Joku toinen voi ottaa sen vaivoikseen.
    Kirpputorien kierrokset ovatkin kovasti nopeutuneet. Kirpputorit eivät enää myy ullakkojen aarteita isoäitien ajoilta vaan viime – jopa tämän – sesongin heräteostoksia. Ilman ekologisia kirpputoreja saattaisimme elää huomattavasti ekologisemmin.

Vanha sukulaiseni sai postiluukustaan kuntansa jätteenhävitysohjeet: pitää viedä kirpputorille ja kierrätyskeskuksiin tarpeettomat tavarat, lajitella roskat ja niin edelleen.
    Mummoparka arveli, ettei hänestä enää ole nykymaailman vaatimaan luontoa säästävään elämäntyyliin. Eihän hän, vanha ihminen, millään jaksa hankkia niin paljon tarpeetonta tavaraa kuin tämä nykykierrätys tuntuu vaativan. Vanhat pakkaukset hän vie kauppaan ja pyytää kauppiaalta kananmunat omaan kennoonsa, leivokset vanhaan laatikkoon. Hänellä tosin on palveleva kauppa kulmillaan. Ei onneksi ollut jaksanut työvuosinaan kulkea superiin ja hyperiin ja siten ostaa pikkukauppaansa kuoliaaksi.

Minähän en tästä ekologiasta mitään ymmärrä, mutta tekisi mieli pari valittua sanaa sanoa. Hyvät ihmiset, menkää ompelijalle, suutariin, pikkukauppaan. Vaatikaa yksilöllistä palvelua ja korjauksia. Älkää ostako kauppiaaltanne kalleinta ja muodikkainta, vaan parasta. Teettäkää vaatteenne, jos ette muuten saa tarpeeksi hyviä. Pidätte samoja korjauskelpoisia vetimiä vuosikymmenet. Kulkekaa nokka pystyssä ja tuhahdelkaa krääsäkaupoille.
    Luonnonystävä ostaa harvoin mutta aina vain parasta laatua. Jos halpaa haluat, tiedä, että tavaran hinta määritellään poisheittohetkellä, ei ostohetkellä. Kirpputoreja ei tarvita nykyistä määrää, sillä niitä tarvitaan vain jäämistöjen ja pieniksi käyneiden lastenvaatteiden kaupitteluun. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO