Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



yleisönosasto

 

 

Metsäsektori kannattaa suojelua

Suomen luonnonsuojeluliiton Keijo Savola piti pahana sitä, että metsätaloudella on yliedustus Etelä-Suomen metsien suojelua suunnittelevassa työryhmässä (VL 19.1.) . Käsitys on outo: jo ennen kuin työ on edes alkanut, Savola ikään kuin pitää sovintoa mahdottomana ja äänestyksiä väistämättöminä.
    Metsäsektorin tavoitteenasettelu on kunnianhimoisempi. Savola on oikeassa sanoessaan, että metsiemme monimuotoisuus vähenee, mutta että se vähenisi vääjäämättä, siitä ainakin metsäsektorilla ollaan eri mieltä. Jos Savola olisi oikeassa, mitä suojelukaan kannattaisi?
    Metsätalous on Kansallisessa metsäohjelmassa sitoutunut siihen, että Etelä-Suomen metsien uhanalaiset lajit ja elinympäristöt suojellaan. Mikään metsätalouden taho ei ole siitä livennyt. Jos tämä ei riitä, niin mikä sitten?
    Savola kuitenkin väittää, että esimerkiksi Metsähallitus vastustaa Etelä-Suomen metsien lisäsuojelua jopa ”raivokkaasti”. Tällaista en ole havainnut. Se, mitä metsäsektorilla ei kokonaan hyväksytä, on ympäristöjärjestöjen käsitys siitä, miten suojelu tulisi hoitaa. Suojelua voi siis kannattaa, vaikka onkin eri mieltä kuin Savola.
    Savola toistaa sen ympäristöväeltä usein kuullun väitteen, että Ruotsi käy edellä, kun se tavoittelee vähintään 250 000 lisähehtaarin suojelua. Kumpaa Savola siis haluaa suojella, hehtaareja vai monimuotoisuutta? Ilmiselvästi hehtaareja. Viime aikoina luonnonsuojeluliitto on julistanut, että Etelä-Suomen metsien suojelu voidaan hoitaa yhtiöiden ja Metsähallituksen mailla. Etelä-Suomen uhanalaisista on näissä metsissä kuitenkin vain murto-osa.
    Kysyäkseni suoraan: miten niin ”suojeluun suopeasti suhtautuvia tahoja ryhmässä on reilusti alle kymmenen”? Suhtautuuko luonnonsuojeluliitto suojeluun ”suopeasti”? Jos, niin minkä suojeluun, luonnon vai pinta-alan?
    Savola myös sanoo, että työryhmän asetantaan on ilmaantunut ”järjetön” lisärajoite: valtion rahaa suojeluun löytyy vasta vuoden 2007 jälkeen. Ei tämä tietenkään hyvä asia ole, mutta toisaalta, ei Savolan kannanotto taaskaan suurta kunnianhimoa osoita.
    Työryhmän tarkoitus on nimittäin, muun ohella, etsiä keinot suojelun toteuttamiseksi. Esimerkiksi: iso osa Etelä-Suomen uhanalaisista lajeista elää lehdoissa. Jos lehdot ”jätetään silleen”, ne kuusettuvat ja uhanalaiset katoavat.
    Savolan rahahuoli taas liittyy siihen, että ainoa keino on totaalisuojelu. Se ei kuitenkaan riitä, jos halutaan suojella monimuotoisuutta. On pakko pyrkiä enempään.

Hannes Mäntyranta
viestinnän suunnittelija
Suomen Metsäyhdistys




Häkäpönttöautossa myrkytysvaara

Puutun Enon (VL 19.1.) häkäpönttövastaukseen. Kun itse luin autoinsinööriksi joskus 40-luvulla, häkäpönttö oli päivän sana ja olen itse harjoitteluaikanani ollut niitä valmistamassa. Kyllä se toimi, mutta...
    Eno antaa tavallaan ymmärtää että häkäkäyttö olisi ympäristöystävällinen autojen polttoaine. Sitähän se ei ole. Kun häkää muodostuu myös moottorin seisoessa esimerkiksi tallissa, siitä tulee erittäin vakava myrkytysvaara, kuten jo silloin 60 vuotta sitten usein koettiin. Jälkeenpäin sanottiin, että häkäkaasusta olisi tullut hyvin vaarallinen autoilijoiden ammattitauti, jos käyttö olisi levinnyt.
    Muistettakoon että autoja oli silloin vain noin 20 000 koko Suomessa, nyt 40-kertaisesti! Pelkkänä harrastuksena häkäkäyttö voi olla hauskaa, mutta kerro ihmeessä lehdessämme, että kysymyksessä on huippuvaarallinen kaasu, joka salakavalasti leviää nurkkiin. Itse asiassa häkä on vähän sukua ydinvoimalle, siinäkään ei ole pysäytysnappia!

Philip Hildén
Helsinki




Gemssistä tulee parempi persiin suti

Yli 30 villisikaa ja yhden gemssin ampuneena hieman epäilen tokkopa suti niin karkeaa karvaa kuin sian on (Eno tietää, VL 19.1.) Sen sijaan gemssin karva, josta germaanit tekevät hattujensa tupsuja, voisi olla suloisempi suti.

Lauri Helve
päätoimittaja
Kauppalehti



<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

Yleisönosastoon kirjoittaminen >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. 09 5860 4123 fax. 09 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO