Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Tärkeitä elinympäristöjä
hävisi hakkuissa

Metsäteollisuuden kovat tuotantoluvut näkyivät viime vuonna luonnon kannalta tärkeissä kuusikoissa.

Joonas Pörsti

Talousmetsien luonnonhoito heikkeni viime vuonna hieman edellisvuodesta arvokkaiden elinympäristöjen osalta. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion keräämien tietojen mukaan noin 12 prosenttia yksityisten metsänomistajien ja metsäteollisuusyhtiöiden hakkuualoilla havaituista arvokkaista elinympäristöistä hävisi hakkuissa tai säilyi vain osittain. Edellisvuosina 8–10 prosenttia arvokkaista elinympäristöistä on kärsinyt hakkuissa.
    Tapion laatujärjestelmäpäällikkö Hannu Niemelän mukaan aiempaa heikompi tulos voi johtua viime kevään myrskyistä, jotka pakottivat korjaamaan puronvarsilla kaatunutta metsää. Toisaalta hän näkee luonnonhoidon heikkenemisessä myös yhteyden metsäteollisuuden ennätyksellisiin tuotantolukuihin. Havusahatavaran tuotanto kasvoi viime vuonna lähes viisi prosenttia.
    ”Sahatavaran kysyntä on ollut suurta, ja hakkuut ovat kohdistuneet aikaisempaa useammin rehevämmissä korvissa ja puronvarsissa sijaitseviin kuusikoihin”, Niemelä toteaa.

Säästöpuut valittu paremmin
Tapio kokosi raportin talousmetsien luonnonhoidosta nyt kuudetta kertaa. Alueellisten metsäkeskusten suorittamassa arvioinnissa kartoitettiin 1636 satunnaisesti valittua yksityistä metsäalaa eri puolilta Suomea.
    Tarkastuskohteista löytyi yhteensä 430 arvokasta elinympäristöä, kuten rehevää korpea, lettoa, lehtolaikkua tai lähteiden ja purojen ympäristöä, jotka tulisi säästää metsäsertifiointikriteerien perusteella.
    Puolet näistä alueista oli erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joita suojelee vapaaehtoisen metsäsertifioinnin ohella metsälaki. Hakkuissa arvokkaista elinympäristöistä hävisi osittain tai kokonaan noin 50.
    Tapio korostaa, että luonnon monimuotoisuuden suojelu on kehittynyt talousmetsissä kuusivuotisen seurantajakson aikana merkittävästi parempaan suuntaan. Viime vuosi toi takapakin ohella myös edistystä, kun hakkuualoilla säästettiin vuoteen 1999 verrattuna enemmän yksittäisiä puita. Nämä luonnonsuojelun kannalta arvokkaat säästöpuut jätettiin aikaisempaa useammin suositusten mukaisesti koskemattomiksi ryhmiksi hakkuualojen reunoille.

Kiistaa suojelun keinoista
Metsäteollisuus pitää talousmetsien luonnonhoitoa parhaana tapana edistää uhanalaisten metsälajien suojelua. Hannu Niemelä painottaa, että Etelä-Suomessa on jäljellä hyvin vähän metsiä, jotka kannattaisi kokonaan suojella niiden luonnonarvojen vuoksi.
    ”Ohjeiden ja suositusten mukainen talousmetsien luonnonhoito vähentää pitkällä aikavälillä uusien suojelualueiden tarvetta. Se on myös taloudellisesti edullisin tapa toteuttaa suojelua”, Niemelä sanoo.
    Luonnonsuojelujärjestöt ovat toistuvasti vaatineet uusien suojelualueiden perustamista ja varovaisempia hakkuita talousmetsiin.

Kovat kriteerit
Neuvotteleva virkamies Pertti Rassi ympäristöministeriöstä puolestaan arvioi, että talousmetsien luonnonhoito vähentää uusien suojelualueiden tarvetta, muttei riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta: uusia suojelualueita tarvitaan.
    ”Jokainen hakkuualueelle jätetty puu edistää jonkun lajin hyvinvointia. Nykyinen metsäsertifiointi ja talousmetsien luonnonhoito eivät kuitenkaan auta uhanalaisia lajeja”, Rassi sanoo.
    ”Uhanalaisten lajien vaatimukset ovat kovat, ne täyttyvät vain suojelualueilla.” o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO