Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Valtion omistuksista päätettävä maalaisjärjellä

Vihreät eivät yksityistäisi perusinfrastruktuuria.

Anna Tommola

Teleyhtiö Soneran optiosotkut, johtajakuviot ja lehmänhännän lailla laskenut kurssi ovat virittäneet jälleen keskustelua siitä, miten valtionyhtiöitä tulisi johtaa ja kuka tiukan paikan tullen kantaa tuloksista vastuun. Samalla on pohdittu valtion omistusten perusproblematiikkaa: sopivatko poliittinen ohjaus ja liikkeenjohto ylipäätään yhteen?
    Eduskunnassa päätettiin alkukesästä valtionyhtiöiden osakkeiden uusista myyntivaltuuksista. Samaan aikaan Attacin ja Pro Koskenkorvan kaltaiset liikkeet sekä muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ovat puolustaneet valtionyhtiöiden säilyttämistä. Kuinka pitkälle 90-luvulta jatkunut yksityistämisprosessi pitäisi tai voidaan viedä?
    Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Janina Andersson luonnehtii vihreiden linjaa asiassa sanalla ”maalaisjärki”. ”Kiihkoilu on pahasta. Sen sijaan, että halutaan yksityistää kaikki tai säilyttää kaikki mitä on jäljellä, voisi katsoa asiaa uusin silmin. On yhtiöitä, mitä voitaisiin myydä, mutta yhtä hyvin voitaisiin perustaa myös uusia.”
    Vihreän liiton puoluesihteeri Ari Heikkinen vahvistaa, etteivät vihreät näe valtionyhtiöiden yksityistämiselle sen erityisempää ideologista estettä kuin syytäkään.
    ”On tapauskohtaisesti mietittävä, onko valtiolla erityinen intressi olla mukana jossakin liiketoiminnassa. Esimerkiksi Postin ja VR:n kaltaisissa yrityksissä sellainen on: palvelujen strateginen merkitys valtiolle on ihan eri kuin viestintäalan tai metsäteollisuuden.”

Tuulivoimatuotantoa
valtionyhtiössä

Andersson tarkentaa, ettei hänellä ole ”mitään suurta intoa” yksityistää. ”On paljon semmoisia, mitä en ollenkaan myisi, kuten perusinfrastruktuuri: en menisi yksityistämään VR:ää.”
    Sekä Anderssonin että kansanedustaja Erkki Pulliaisen mielestä uutta valtion liiketoimintaa voisi perustaa uusiutuvan energian tuotantoon, missä vaaditaan suuria alkupanostuksia.
    Andersson muistuttaa, että Vapo perustettiin aikoinaan sitä varten, että saataisiin turveala vauhtiin. Valtio voisi nyt pukata esimerkiksi tuulivoimaa vaaksan verran eteenpäin, vaikka yhtiöt myöhemmin myytäisiin pois.
    Pulliainen moittii yksityistämistä kiireisimmin ajavien perusteita puhtaasti ideologisiksi. ”Olen oikein säpsähtänyt tämmöistä ällöporvarillisuuden esiinmarssia: valtiolle ei mitään, kaikki vaan yksityisille, riippumatta siitä, onko tällainen tilanteeseen nähden järkevää.”
    ”Tällä hetkellä ei ole järjen hiventä ylipäätään yksityistää mitään”, Pulliainen pamauttaa. Pörssiarvojen ollessa alhaalla kaikki menisi alehintaan. Jos lama tulisi, ulkomainen suuryritys voisi ostaa määräävän markkina-aseman suomalaisyhtiöstä ja halutessaan lakkauttaa sen haitallisena, kilpailevana yksikkönä. Lama vain syvenisi.

Sopiiko politiikka
liikkeenjohtoon?

Syrjäseutujen posti- ja puhelinpalveluiden heikentymisestä on kannettu aika ajoin huolta. Ruotsissa taas suututtiin viime viikolla AvestaPolaritin terästehtaan sulkemisesta: koska Outokumpu on yhtiön pääomistaja, Suomen valtiota vaadittiin vastuuseen irtisanomisista. Pitäisikö valtionyhtiöllä olla erityisiä sosiaalisia tai eettisiä velvoitteita?
    Heikkinen korostaa, ettei valtio-omisteista pörssiyhtiötä voi painaa raskaampi vastuu kuin kilpailijoita. ”En usko, että vapailla markkinoilla toimivassa valtionyhtiössä voitaisiin tehdä jotenkin ei-markkinaehtoista politiikkaa. Kenenkään etu ei ole, että yhtiö on kannattamaton. Tietenkin sekä ympäristö- että henkilöstöasiat on hoidettava vastuullisesti.”
    Heikkisen mielestä hallintoneuvostot sopii lakkauttaa vapailla markkinoilla toimivista valtionyhtiöistä. Erityistä palvelutoimintaa harjoittavissa yhtiöissä ne voisi säilyttää.
    Andersson toteaa, ettei poliitikkojen tehtävänä ole olla talousasiantuntijoita. ”Politiikalla voitaisiin katsoa esimerkiksi sellaisia asioita kuin miten henkilökuntaa hoidetaan. Valtionyhtiöt voisivat olla eturintamassa siinä, että huolehditaan työntekijöiden jaksamisesta ja kannustetaan miehiä isyyslomille.”
    Pulliaisen mukaan omistajan ote voi pörssiyhtiössäkin periaatteessa näkyä; muut osakkaat voivat ottaa sen ratkaisuissaan huomioon.
    ”Tässä liikutaan hienovaraisella rajalla. Jos valvojalle ideologisesti sopii, rima voi siirtyä sosiaalisesti vähemmän vastuulliselle puolelle”, Pulliainen toteaa vihjaten kokoomuksen vahvaan otteeseen liikenneministeriöstä. Sekin, että noudatetaan markkinamekanismin lakeja, on arvovalinta, hän korostaa.

Sonera hoitakoon sotkunsa
Sonera ilmoitti viime viikolla irtisanovansa tuhat työntekijää. Yhtiön ahdingon syvetessä ilmaan on heitetty sellainenkin ajatus, että valtion pitäisi tulla hätiin.
    ”Sonerassa on itse päätetty, mitä tehdään. Jos on tehty huonoja kauppoja, ei ole valtion tehtävä tulla väliin, varsinkaan kilpaillulla alalla”, Andersson kuittaa. Pulliainen ja Heikkinen ovat samaa mieltä.
    ”Riskinotto on ollut tietoista. Kaj-Erik Relander otettiin Soneraan tekemään kasinopeliä; se on ollut täysin siunattua”, Pulliainen toteaa.
    Sonera nimesi maanantaina yritykselle uuden toimitusjohtajan. Heikkinen antaisikin nyt johdolle työrauhan ja tilaisuuden näyttää kyntensä. ”Se tarkoittaa myös, että valtion ei pidä sotkeutua asiaan.” o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO