Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Päivähoidossa
jatkuvuus on tärkeää

Aloitusajalla on tuoreen väitöskirjan mukaan vähemmän merkitystä lapsen hyvinvoinnin kannalta.

Vesa Sisättö

Suomessa suurin osa lapsista viettää vuosia ennen kouluikää päivähoidossa. Ajoittain päivähoidon laadusta käydään jyrkkää keskustelua. Vastavalmistuneen väitöskirjan mukaan lasten mielenterveyden kannalta olisi hyvä, jos päivähoidon olosuhteet olisivat mahdollisimman vakaat.
    ”Lapsilla, joilla on useita alle puolen vuoden päivähoitojaksoja, mielenterveyden ongelmia oli enemmän”, kertoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri Erja Tuompo-Johansson.

Aloitusajalla ei merkitystä
Tuompo-Johanssonin väitöskirja Day-care and Mental Health tarkastettiin torstaina Helsingin yliopistossa. Hoitojärjestelyissä tapahtuvien muutosten lisäksi Tuompo-Johansson tutki vanhempien mielikuvia hoidosta.
    ”Lapsilla, joiden vanhemmat olivat kovin tyytymättömiä päivähoidon tasoon, oli myös enemmän mielenterveysongelmia. Toisaalta hoidon laadussa on ollut näiden vanhempien kertomusten mukaan myös selvästi toivomisen varaa”, Tuompo-Johansson sanoo.
    ”Tyytymättömyystilanteessa vanhempien ja päiväkodin välillä olisi käytävä keskusteluja. Tällöin olisi hyvä, jos mukana olisi jokin ainakin osittain ulkopuolinen taho”, hän jatkaa.
    Sen sijaan paljon keskusteltu päivähoidon aloitusaika ei tutkimuksessa osoittautunut merkittäväksi tekijäksi.
    ”Jos hoito on kotona ja päivähoidossa laadullisesti hyvää, ei ole merkitystä onko lapsi viety hoitoon heti äitiysloman jälkeen vai myöhemmin. Aloitusajasta käydään kyllä edelleenkin keskustelua tutkijoiden parissa. Monet tutkimukset osoittavat, ettei aloitusajalla ole merkitystä lasten mielenterveyden kannalta, mutta löytyy myös päinvastaisia tuloksia”, Erja Tuompo-Johansson mainitsee.

Ratkaisuna puolipäivähoito
Lapset tarvitsevat pysyviä ja läheisiä ihmissuhteita.
    ”Mielenterveysongelmia oli enemmän rikkinäisistä kodeista peräisin olevilla lapsilla. Näiden lasten päivähoidossa oli myös hieman enemmän epäjatkuvuutta. Eron tullessa kannattaisi miettiä päivähoitoasiaa lapsen kannalta, ettei kaikki muuttuisi yhdellä kertaa”, Tuompo-Johansson korostaa.
    Samanlainen muutos on uuden sisaruksen syntyminen. Usein vanhempikin lapsi otetaan tällöin hoidosta kotiin.
    ”Oman vanhemman läsnäolo on tietenkin tärkeää. Mutta lapsen näkökulmasta hyvän hoitosuhteen katkeaminen voi olla raskasta, etenkin jos perheolosuhteet ovat ongelmallisia. Jos vanhempi lapsi on joka tapauksessa palaamassa äitiysloman jälkeen päiväkotiin, hän voisi olla loman aikana vaikkapa tutussa paikassa puolipäivähoidossa.”

Käyttämättömiä voimavaroja
Millaista sitten on hyvä päivähoito?
    ”Hyvässä päivähoidossa lapsi otetaan huomioon yksilönä ja päivähoidon suhteet perheeseen ovat kunnossa. Tärkeää on myös, että hoitohenkilökunta on tyytyväistä työhönsä ja olosuhteisiinsa. Jokainen, joka on ollut lasten kanssa paljon tekemisissä, tietää kuinka haastavaa ja kuormittavaa hoitotyö on.”
    Lapsen kannalta huono tilanne syntyy, jos hoitopaikka vaihtuu usein ja ryhmät ovat isoja.
    ”Lapsi ei tällaisessa tilanteessa pysty solmimaan läheisiä suhteita hoitajiin, eivätkä hoitajat lapseen”, Tuompo-Johansson sanoo.
    ”Nykyään lapsilla on paljon mielenterveysongelmia. Päivähoidon kautta voitaisiin tavoittaa ja hoitaakin osa mielenterveysongelmista kärsivistä alle kouluikäisistä lapsista.Tähän tarvittaisiin kyllä lisää voimavaroja”, Erja Tuompo-Johansson sanoo. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO