Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



kommentti

 

 

Minne menet, mielenosoitus?

Suuret sopimukset solmitaan kohta Qatarissa.

Sulevi Riukulehto

Kolme mielenosoitusta on pitänyt kansalaisaktivismin suomalaisten mielessä koko kesän 2001. Mielenilmauksista on puhuttu pulla suussa mökkien verannoilla ja työpaikan kahvitunneilla.
    Ylisellä Kemijoella osoitettiin mieltä tyylikkäästi – soutamalla. Kemijoessa järjestettiin jo kymmenennen kerran joukkomielenosoitus, jossa puolustettiin Vuotoksen säilyttämistä nykytilassa. Vaasan hovioikeus oli antanut päätöksensä sopivasti juuri soudun alla: allasta ei rakenneta. Päätös testataan vielä korkeimmassa oikeudessa, mutta Vuotos-aktivistit uskovat, että linja pitää.
    Kolmenkymmenen kilometrin mielenosoitus soudettiin tyytyväisyyttä uhkuen. Vuotos-soutu sujui upeasti, aitoon gandhilaiseen tyyliin, väkivallattomasti, joukkovoimaa julistaen. Tahdonilmauksen tavasta tiedotusvälineet vaikenivat, mutta Vuotos-päätös on saanut runsaasti toivottua julkisuutta.

Asiat jäävät jalkoihin
Göteborgissakin osoitettiin mieltä. Vastustettiin globalisaation ikäviä vaikutuksia. Julkisuutta tuli kaikkien tuuttien täydeltä, mutta siinä tuskin sivuttiin mielenosoittajien tavoitteita. Television uutiskuvassa kaupunki oli päreinä, ja jälkiuutisoinnissa jännättiin, kuoleeko aktivisti poliisin luotiin. Henkiin jäi vielä sillä kertaa, mutta Genovassa kuoli.
    Viime vuosina kansainvälisiin huippukokouksiin on pesiytynyt uusi ilmiö: kasvoton mustahuppujen parvi, joka rikkoo paikat ja vastustaa kaikkea. Poliisikin pamputtaa taas. Yleiskuva ei mieltä lämmitä. Asiat hautautuvat sensaatioiden alle.
    En ole hiukkaakaan kiinnostunut siitä, kuka Göteborgin tai Genovan mellakoinnin aloitti tai kuka niihin oli syyllinen. Tärkeämmät huolenaiheet ovat toisaalla: mitä tämä vaikuttaa kansalaistoimintaan?
    Kivien heittelyä näyteikkunoihin ei voi pitää erityisen nerokkaana vaikuttamisen tapana. Mielenosoituksista ei saa tulla poliisin ja mielenosoittajien välistä varustelukilpaa. Aktivistit ovat jo ottaneet käyttöön kilvet, kypärät ja muut suojukset. Se on lyhytnäköistä: mielenosoittaja ei voi voittaa varustelua.

Seattlessa käännekohta
MAI-sopimuksen kaatanut Seattlen kokous vuoden 1999 lopulla oli monella tavoin innostava. Erityyppiset kansalaisjärjestöt löysivät toisensa ja onnistuivat kaatamaan ylivoimaiselta näyttäneen vastustajansa. Se, että Seattlekin meni säpäleiksi, ei onnen huumassa isommin haitannut. Sitä ei oikeastaan edes huomattu. Oli saatu aikaan jotain uutta ja vaikuttavaa.
    Seattle oli kahden vastakkaisen globalisaatiovoiman kohtauspiste. Sen lopputulos osoitti mahdollisuutemme vastustaa globalisaation ei-toivottuja vaikutuksia ja rakentaa globaalia sääntelyä. On tärkeää, että kansalaisjärjestöt voivat osoittaa mieltään siellä, missä päätöksiä tehdään. Valitettavasti huliganismi vaarantaa tämän tärkeän mahdollisuuden; vandaalien keinot kääntyvät kansalaisaktivismin jaloimpia päämääriä vastaan.

Mellakoinnista arkipäivää?
Viime syyskuussa pidetty Prahan kokous ei ollut Seattle. Siellä ei oltu päättämässä talouselämäämme mullistavaa, kolmansia osapuolia sitovaa vapaakaupan päätösasiakirjaa. Siksi Prahan valkohaalariketjut eivät hymyilyttäneet. Säälin kaupunkiakin. Göteborgissa ei edes keskusteltu taloudellisesta globalisaatiosta, mutta hulinaksi meni tälläkin kertaa.
    Mellakointi on arkipäiväistymässä. Siitä on ikävää vauhtia tulossa kansainvälisten tapaamisten jokakertainen osa. Jos huippukokouksen järjestäjä joutuu aina varautumaan väkivaltaan, kokoukset painetaan maan alle. Tätä menoa talouselämän suuret sopimukset solmitaan kohta Qatarissa ja Bruneissa. Sinne mielenosoittaja ei pääse, eikä kokouksista ilmoitella etukäteen.
    Yhtä huolestuttavaa on kansalaistoiminnan vaikeutuminen. Aktivismiin on alettu liittää kirottu vandalismin sävy. Pääministeri Paavo Lipponen ei ole yksin sanakirjansa kanssa. Ihmisiä on yhä vaikeampi saada mielenosoituksiin, jos kaikki joukkovoimanilmaukset mielletään mellakoiksi. Kohta Vuotos-soudussakin leimautuu. o

Sulevi Riukulehto on Vihreän liiton varapuheenjohtaja.

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO