Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Vihreiden onni vaihteli

Vaalimenestys ei takaa luottamuspaikkojen lisääntymistä kunnallisvaalien jälkeisessä kädenväännössä.

Anna Tommola

Vihreät voittivat lokakuun kunnallisvaalit, mutta voittoisilla paikkakunnillakin ryhmät ovat menestyneet vaihtelevasti, kun vaalien jälkeen on jaettu kunnallisia luottamustehtäviä. Etenkin kunnissa, joissa vihreillä on pieni valtuustoryhmä, puolueen edustajat ovat olleet alttiita sattumanvaraiselle kohtelulle. Puolue on kohdannut paikoin ikäviä pettymyksiä, paikoin iloisia yllätyksiä.

Vähemmän valtaa
lisäpaikasta huolimatta

Esimerkiksi Naantalissa valtuustopaikkojaan kahdesta kolmeen lisänneet vihreät joutuivat pettymään saaliinjaossa karvaasti. Vaalivoittaja pudotettiin kaupunginhallituksesta, ja lautakuntapaikat vähenivät kymmenestä seitsemään.
    ”Valtuuston toisen varapuheenjohtajan paikka sentään tuli, joten hallituksen kokouksiin päästään kuulolle”, kaupunginvaltuutettu Paavo Kurkela kertoo.
    Vihreät ovat olleet Naantalissa kahden kauden ajan vaa'ankieliasemassa oikeisto- ja vasemmistopuolueiden välissä. Nyt keskusta, kristilliset ja kokoomus saivat vaalien jälkeen muodostettua yhtä valtuutettua suuremman teknisen vaaliliiton kuin vihreät ja vasemmisto.
    ”Isomman oikeudella meiltä sitten vietiin hallituspaikka – sitä ei haluttu edes puolittaa. Hämmästyttävintä oli, ettei demokratia toteutunut edes lautakuntapaikkojen jaossa, vaan meiltä rosvottiin 30 prosenttia paikoista. Äänestäjien tahto ei siis toteutunut”, Kurkela pahoittelee.

Liittouman
kaatuminen kostautui

Hyvinkäällä on lautakuntapaikkoja suurin piirtein yhtä monta kuin valtuutettujakin, ja alun perin periaatteena oli, että paikat jakautuisivat suorassa suhteessa. ”Viime kaudella meillä olikin kaksi valtuutettua ja kaksi hyvää lautakuntapaikkaa. Nyt kannatus tuplaantui, mutta lautakuntapaikkoja saimme vain kolme”, Hyvinkään vihreiden puheenjohtaja Aki Korpela kertoo.
    Pettymyksen syynä oli kristillisten kanssa leivotun sopimuksen kaatuminen. Liittoutumalla vihreiden piti saada edustus kaupunginhallitukseen ja neljään lautakuntaan, mutta kristilliset vetäytyivät sopimuksesta viime hetkillä.
    ”Valtuuston varapuheenjohtajapaikan saimme lohdutuspalkinnoksi muidenkin tajuttua, että meitä kohdeltiin aika hävyttömästi”, Korpela sanoo.

Toisaalla yliedustusta
Kouvolassa vihreillä kävi onnekkaasti: vain kahdella valtuutetulla 51:stä he saivat teknisten vaaliliittojen avulla jäsenen kaupunginhallitukseen koko nelivuotiskaudeksi, kaksi mieluista lautakuntapaikkaa sekä paikan seudun kuntayhtymävaltuustossa. Tosin aikaisemminkin vihreät ovat menestyneet paikkajaossa hyvin, valtuutettu Harriet Lonka kertoo.
    Myös Raisiossa vihreitä on kohdeltu hyvin: yhden valtuutetun ryhmä nappasi kaksi lautakuntapaikkaa varapaikkoineen.
    Suurimmissa kaupungeissa, joissa vihreiden kannatus on vankempi, asema on vahvempi myös paikkaneuvotteluissa. Helsingissä vihreät nousivat toiseksi suurimmaksi ryhmäksi ja saivat valtuuston puheenjohtajuuden, hallituksen toisen varapuheenjohtajuuden sekä neljä jäsentä hallitukseen.
    Tampereella paikkojaan kuudesta kahdeksaan lisänneet vihreät saivat aiemman yhden sijasta kaksi jäsentä sekä kaupunginhallitukseen että kahteen isoon lautakuntaan. Halutut lautakuntien puheenjohtajuudet jäivät kuitenkin saamatta, kun vanhat valtapuolueet lyöttäytyivät pikavauhtia vaalien jälkeen yhteen jakamaan ne keskenään.
    Turun vihreät kasvattivat valtuustoryhmäänsä viidestä kahdeksaan. He saivat hallituksen toisen varapuheenjohtajuuden sekä kaksi paikkaa hallitukseen ja kolmeen tärkeinä pitämäänsä lautakuntaan. Pettymys oli, ettei varsinaisia puheenjohtajuuksia herunut.

Espoon mallissa
pistelaskulla rehti jako

Espoossa niin yli- kuin aliedustuskin on vältetty jo kahdesti käyttämällä pisteytysjärjestelmää, joka varmistaa paikkojen tasapuolisen jakautumisen kullekin puolueelle. Kaikki kunnan luottamustehtävät on pisteytetty sen mukaan, kuinka tärkeiksi ne katsotaan.
    ”Vaalituloksen perusteella kukin puolue saa tietyn määrän pisteitä, ikään kuin pelimerkkejä, joilla voi 'ostaa' itselleen paikkoja”, Espoon kaupunginvaltuutettu, eduskunta-avustaja Sirpa Hertell selittää.
    Kahdesti neuvotteluissa ollut Hertell pitää pisteytystä avoimena ja rehtinä järjestelmänä. Salamyhkäisillä sopimuksilla ei sitä käytettäessä ole juuri merkitystä.
    Päätöksenteko helpottuu, kun neuvottelijan ei tarvitse itsekseen laskeskella, mitä ryhmälle oikeastaan kuuluisi. Ryhmäkään ei voi tulla moittimaan huonosta tuloksesta, koska alusta alkaen tiedetään, millä korteilla pelataan.
    Espoossa järjestelmä on Hertellin mukaan toiminut sujuvasti, ja hän suosittelee sitä lämpimästi muillekin.
    ”Lautakuntapaikkojen jakaminen ei niinkään ole ongelma pääkaupunkiseudun vihreille, joiden painoarvo on varsin hyvä. Ongelmia voi olla niissä kunnissa, missä vihreät ovat pieni puolue. Niissä pistelaskulla voitaisiin päästä varmemmin oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Nyt tulos riippuu siitä, kuinka hyvät neuvottelijat ryhmällä on”, Hertell toteaa.
    Kaikki tuloksiinsa pettyneet eivät silti äkkiseltään innostu matemaattisesta mallista. Esimerkiksi Aki Korpelasta systeemi kuulostaa turhan vaikealta ja monimutkaiselta. Selvät pelisäännöt olisivat hänestä kuitenkin tarpeen pahojen epäoikeudenmukaisuuksien välttämiseksi. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO