Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



paakirjoitus

 

 

Laadusta tinkimättä

BSE-uhkaa ei taltuteta kustannuksista riitelemällä.

Jyrki Räikkä

Kun hullun lehmän tauti on vallannut uusia alueita Euroopasta, se on heittänyt epäilyksen varjon myös suomalaisen naudanlihan puhtauden ylle. Vaikka asiantuntijat ovat arvioineet riskin Suomessa pieneksi, riski on joka tapauksessa olemassa.
    Suomessa on luettu ja tulkittu vain lausunnon alkuosaa. Ensin Suomi taisteli Euroopan unionissa itselleen erivapauden tehdä naudoille suppeamman testausohjelman kuin Manner-Euroopan maat, sittemmin liha-ala ja maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) ovat riidelleet siitä, kenen kannettavaksi suppeamman ja halvemman ohjelman kustannukset tulisi sälyttää. Kun yhteistä rintamaa BSE:n torjumiseksi ei ole syntynyt, sen ovat korvanneet populistiset soolot ja irtiotot.

Tuottajat ovat paukutelleet – ennen testien aloittamista – henkseleitään sillä perusteella, ettei Suomesta ole löydetty BSE-tapauksia. Keskustelun tasoa kuvaa hyvin Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) puheenjohtajan Esa Härmälän viime viikolla antama haastattelu: kun Ruotsin pääministeri Göran Persson oli kertonut nykyoloissa vähentäneensä lihan syöntiä, Härmälä leimasi Perssonin puheet sopimattomaksi tavaksi hoitaa henkilökohtaista paino-ongelmaa. Lausunto kielii Härmälän empatian ja arvostelukyvyn puutteesta, mutta maatalouden edunvalvonnan kannaltakin lausunto oli kyseenalainen. Sisälsihän se vihjeen siitä, että lihansyönnistä pidättäytyminen on oiva tapa pitää kilot kurissa juuri nyt, kun liikalihavuus on Suomessa noussut yhä suuremmaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi.
    BSE-ongelman vähättely on lyhytnäköistä. Jos suomalaisilla lihantuottajilla on ollut puhtaat liha-luujauhot pussissaan, laajat tarkastukset antaisivat suomalaiselle lihalle uuden laatusertifikaatin. Mikäli tarkastuksista luistetaan nyt, uusia BSE-tapauksia voi ilmetä myöhemmin, kun tauti on muualla Euroopassa jo saatu aisoihin. Tämä merkitsisi armoniskua sekä lihan kotimaiselle kulutukselle että vientimarkkinoille.

Myös valtiolta kaivataan jämerämpää otetta BSE:n torjunnassa. Tarkastukset on sekä terveydellisistä että taloudellisista syistä vietävä läpi mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti. Valtio voi osallistua myös tarkastusten kustannuksiin, vaikka on kohtuullista, että kuluja katetaan myös teollisuuden ja kuluttajien kukkarosta. Pitkällä tähtäimellä myös luomutuotannon tuotantoedellytyksiä pitää parantaa sen sijaan, että sen tukia jatkuvasti kavennetaan.
    Ministeri Hemilän toimien ja lausuntojen perusteella valtion ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin tarkastuskustannusten minimoiminen, ei elintarviketurvallisuuden maksimoiminen. Sitoutumattomana ministerinä Hemilällä on poliittisesti varaa suhtautua BSE-uhkaan kylmäkiskoisesti, mutta hallituksella kokonaisuudessaan ei onneksi ole varaa moiseen ylellisyyteen. Vihreän liiton puoluesihteeri Ari Heikkinen esittikin keskiviikkona Suomenmaan haastattelussa harkittavaksi Hemilän siirtämistä pakastevirkaansa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäälliköksi ja hänen korvaamistaan jonkin hallituspuolueen jäsenellä.
    Vaikka ajatuksessa on itua, sitä on käytännössä vaikea toteuttaa. Maatalousministeriön ”sitouttaminen” puolueisiin horjuttaisi hallituksen herkkää voimasuhteiden tasapainoa. Sitoutumaton maatalousministeri on sitä paitsi ollut käyttökelpoinen valinta: yksikään hallituspuolue ei ole joutunut ottamaan yksin kontolleen niitä hankalia päätöksiä, joita EU-jäsenyys ja maailmankaupan vapauttaminen ovat maataloudelle merkinneet. Harva haluaa kesken hallituskauden keskustaopposition ja tuottajajärjestöjen haukuttavaksi, varsinkin kun BSE-kriisi tekee maatalousministerin paikasta nyt entistäkin tuulisemman. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO