Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Ympäristökeskus jarruttelee gm-kasvien tuotteistamisesta

Myös muunneltujen bakteerien riskit tunnetaan huonosti.

Joonas Pörsti

Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden mukaan Suomessa tarvitaan enemmän tutkimusta geenimuuntelun vaikutuksista ympäristöön. Geenimuunneltujen kasvien viljelyala on kasvanut maailmalla nopeasti vuodesta 1993 ja on nyt jo 20 kertaa Suomen koko viljelyalan laajuinen. Suurimpina kasveihin liittyvinä ympäristöriskeinä Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) pidetään gm-kasvien leviämistä viljelyalueensa ulkopuolelle ja niiden risteytymistä luonnonvaraisten kasvien kanssa.
    Tutkijat kannattavat edelleen tiukkaa linjaa uusien gm-tuotteiden käyttöönotossa. ”Jos nyt pitäisi arvioida kaupallisia sovelluksia, rima olisi aika korkealla”, Syken ylitarkastaja Marja Ruohonen-Lehto sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
    Suomen ympäristökeskus on tutkinut gm-kasvien mahdollisia ympäristövaikutuksia kenttäkokeilla yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Turun yliopiston kanssa Syke tutkii tuholaisia kestäviä gm-koivuja. Lisäksi tutkitaan geeniteknisesti käsiteltyä sokerijuurikasta ja perunaa.

Bakteereja pellolle
Euroopan unionissa on hyväksytty käyttöön 14 gm-tuotetta, joista valtaosa on kasveja. Yhdysvalloissa on käytössä hallan haittavaikutuksia estävä bakteeri, jota levitetään kasvien lehdille. Syke tutkii Suomessa gm-bakteeria, joka estää sienien kasvua koivujen juuristossa.
    Erikoistutkija Katariina Björklöf muistutti, että gm-bakteerien käyttöön liittyy huonosti tunnettuja riskejä. Luonnon normaalit bakteerikannat voivat syrjäytyä ja luonnon kierto muuttua.
    ”Gm-bakteereihin lisätään usein antibioottiresistenssigeeni, jota käytetään bakteerien tunnistamiseen. Kauhukuva on, että tämä geeni siirtyy ihmiselle haitalliseen taudinaiheuttajabakteeriin, jolloin antibioottilääkkeet saattaisivat lakata toimimasta”, Björklöf kuvasi.
    Ympäristöriskien arviointia vaikeuttaa gm-bakteerien erottaminen miljoonista luonnonvaraisista bakteereista. Esimerkiksi maaperän bakteerilajeista tunnistetaan toistaiseksi vain prosentti.

Kiistaa koivuista
Kansalaisten bioturvayhdistys on vaatinut Helsingin Viikissä siirtogeenisillä koivuilla tehtyjen tutkimusten pikaista keskeyttämistä. Yhdistyksen puheenjohtajan Hannu Hyvösen mukaan kokeiden riskinarviointi on perustunut puutteellisiin tietoihin. ”Gm-puut on tarkoitus kaataa ennen niiden kukkimisikää. Kokeissa on kuitenkin havaittu, että gm-puut voivat kukkia huomattavasti luontaisia puita aiemmin.”
    Yliopiston tutkijoiden mukaan riskiä ei ole, koska koivut eivät levitä siitepölyä vielä ensimmäisenä kukkimisvuotenaan. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO