Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



paakirjoitus

 

 

Terveyden kustannuksella

Tuntijakouudistuksen oppirahat lankeavat koululaisten maksettaviksi.

Jyrki Räikkä

Perusopetuksen uudistamistyöryhmä sai urakkansa päätökseen, kun se jätti toukokuun alussa valtioneuvostolle ehdotuksen valtakunnallisista opetustavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Tehtävä oli yhtä massiivinen kuin mahdotonkin: miten muuttaa oppiaineiden keskinäisiä suhteita järkevästi, kun käytännössä jokaisen aineen opettajat valittavat tuntimääriensä ja muiden resurssiensa riittämättömyyttä?
    Vaikeita ratkaisuja ei ole helpottanut sekään, että puhtaasti kasvatuksellisten tavoitteiden ohella uusjakoon vaikuttavat myös ammattijärjestölliset intressit ja koulutuspolitiikan pintavirtaukset. Kuten yleensä lasten parhaasta keskusteltaessa, koululaisenkin edun määrittelevät kaikki muut paitsi hän itse.

Työryhmä ei esitä tuntijakoon kovin suuria rakenteellisia muutoksia, pieniä ja periaatteellisesti merkittäviä liikahduksia kylläkin. Vanhoista aineista uudistusesityksen suurin voittaja on äidinkieli ja kirjallisuus, jolle tarjotaan kahta vuosiviikkotuntia lisää. Yhden uuden vuosiviikkotunnin nettoaisivat matematiikka sekä historia ja yhteiskuntaoppi.
    Kun nämä kolme oppiainetta kuuluvat koulusivistyksen peruspilareihin, niiden korostaminen on järkeenkäypää. Eri asia on, miten kasvava tuntimäärä saadaan korreloimaan opetuksen laadun ja sisällön kanssa. Suppeammatkin tuntimäärät ovat riittäneet tappamaan lukemattomien koululaisten elävän kiinnostuksen kirjallisuuteen. Ilman pedagogisia koukkuja matematiikan tai historian lisääminen vain turhauttaa niitä, jotka eivät ole oppiaineissa menestyneet.

Opetuksen uudistussuunnitelmien käenpoika on terveystieto, jota opetusministeri Maija Rask (sd.) on hartiavoimin puskenut läpi. Rask näyttääkin viimein saavan terveystiedosta havittelemansa monumentin ministerikaudelleen: perusopetustyöryhmä on raivannut tilaa uudelle oppiaineelle, joka hyväksytettiin jo eduskunnassakin.
    Terveystieto on paremminkin päivänpoliittisesti kuin kasvatuksellisesti motivoitu oppiaine. Vaikka sen taustalla väikkyvä huoli lasten ja nuorten fyysisestä ja henkisestä pahoinvoinnista on aiheellinen, peruskoulun nykyiseenkin oppimäärään kuuluvan terveysvalistuksen erottaminen omaksi aineekseen on hätävarjelun liioittelua. Kun uusi oppiaine joudutaan sijoittamaan lukujärjestyksiin lyhyellä varoitusajalla ja vajavaisin pedagogisin resurssein, se uhkaa jäädä hengenravitsemuksellisesti köyhäksi pakkopullaksi. Falskiksi tai epäpäteväksi koettu terveysvalistus voi myös kääntyä tavoitteidensa vastaiseksi, jos kriittinen nuoriso viittaa sille kintaalla.
    Terveystieto asettaa myös koulutoimen voimavarojensa kanssa jo ennestään tuskailleet kunnat kovan paikan eteen. Jos opetuksen tasossa ja yhdenvertaisuudessa on jo nyt toivomisen varaa, uuden oppiaineen kohdalla eriarvoisuus tulee todennäköisesti entistä räikeämmäksi. Voimien hajottamisen pakko saattaa heijastua myös muun opetuksen tasoon.

Perusopetuksen vähimmäismäärä aiotaan pitää nykyisellään. Nollasummapelin häviäjiin kuuluvat valinnaisaineet, joiden osuutta juuri lisättiin roimasti edellisessä tuntijakouudistuksessa.
    Vaikka valinnaisten aineiden sisältö ei ole täysin vastannut niille asetettuja tavoitteita, valinnaisuus on sinänsä motivoiva periaate. Sitä ei pitäisi herättää romukoppaan ainakaan terveystiedon kaltaisten keinotekoisten oppiainerakennelmien vuoksi. Innovatiivisempaa olisi ollut integroida terveystiedon opetustavoitteet kokonaan nykyisten oppiaineiden sisälle ja lisätä terveysteorian sijaan vaikkapa samoja tavoitteita käytännössä edistävän liikunnan osuutta - nimenomaan valinnaisena lisäoppimääränä. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO