Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



yleisönosasto

 

 

Kehitysyhteistyö oli esillä kehysriihessä

Vihreä Lanka kertoi (VL 9.3.), etten olisi ottanut hallituksen budjettikehysriihessä esille kehitysyhteistyörahojen korottamista. Tämä tieto ei ole aivan tarkka.
     Siinä yhteydessä, kun vein hallitukseen kehitysyhteistyön sisältöä koskevan linjapäätöksen, esitin että hallitus samalla hyväksyisi ohjelman siitä, missä tahdissa kehitysyhteistyörahojen kansantuoteosuutta kasvatetaan. Tämä kohta pyyhittiin päätöksestä pois sillä perusteella että rahat käsitellään kehysriihessä.
     Kehysriihen ”alkusoitto” on valtiovarainministeriön kahdenvälinen neuvottelu muiden ministeriöiden kanssa. Tässä yhteydessä toistin esitykseni nousuohjelman hyväksymisestä. Saman toin esille myös hallitusryhmien puheenjohtajien neuvottelussa, joka edelsi kehysriihtä.
     Varsinaisen kehysriihitilaisuuden ajasta pääosa käytettiin köyhyyspaketin ja aluepolitiikan käsittelyyn. Näiden jälkeen pääministeri esitti, että ministeriökohtaista keskustelua ei enää käytäisi, jolloin totesin haluavani keskustella ainakin kehyrahoista ja eräistä ympäristöministeriön asioista. Totesin, että ulkoministeriön ja valtiovarainministeriön välillä on erimielisyys paitsi siitä, tulisiko kehyn BKT-prosenttia nostaa, myös siitä mitä hallitusneuvotteluissa vähimmäistasoksi sovittu 0,34 % käytännössä tarkoittaa.
     Eli keskustelutta kehyrahat eivät menneet sen paremmin varsinaisessa kehysriihessä kuin niitä edeltäneissä neuvotteluissakaan.

Satu Hassi
kehitysyhteistyöministeri




Tuonnista ei ole ratkaisuksi Suomen sähkön tarpeeseen

Artikkeli ”Sähköpula ei uhkaa Suomea” (VL 23.2.) kaipaa muutamia korjauksia ja täydentäviä näkökohtia. Euroopan sähkömarkkinoilla tulee vallitsemaan myyjän markkinat, kun asiaa tarkastellaan 10–20 vuoden aikajänteellä. Ikääntyvää sähköntuotantokapasiteettia ollaan nopeasti purkamassa useita tuhansia megawatteja.
     Euroopan sähköenergia-alan järjestö Eurelectricin mukaan sähkön hankintaa kaavaillaan useissa maissa yhä enemmän tuontisähkön varaan. Euroopan komission vihreässä kirjassa ”Energiahuoltostrategia Euroopalle” arvioidaan Euroopan unionissa tarvittavan seuraavan 20 vuoden aikana kulutuksen kasvun kattamiseksi uutta sähköntuotantokapasiteettia 200000-300000 megawattia ja tämän lisäksi ikääntyvien laitosten korvaamiseksi 300000 megawattia.
     Pohjoismaiset markkinat ovat varsin riippuvaisia vesivoimasta, jonka tuotanto voi kuivan ja märän vesivuoden välillä poiketa yli 70 terawattituntia. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen runsassateisia, ja sähkö on ollut halpaa.
     Edellinen kuiva vuosi oli 1996, jolloin sähkön pörssihinta oli nykytasoon verrattuna yli kaksinkertainen. Keskimääräisenä vesivuotena Norja ja Ruotsi ovat jo nyt sähkön nettotuojia ja kuiva vesivuosi lisää näiden maiden tuontitarvetta lähes 30 terawattitunnilla, joten Suomen sähkön hankintaa ei voi laskea pohjoismaisen tai Manner-Euroopan sähköntuonnin varaan. Sähkön tuonnissa ollaan riippuvaisia muissa maissa tehtävistä päätöksistä.
     Pohjoismaisen vesivoimatuotannon vaihtelujen ja muiden sähkön kysyntään ja tuotantoon vaikuttavien tekijöiden vuoksi maiden välisiä voimalinjoja käytetään ajoittain sähkön tuontiin ja ajoittain vientiin. Normaalivuosina tulee voimalinjoihin jäädä vapaata siirtokapasiteettia, jotta niistä olisi hyötyä vesivoimatuotannon vuotuisten vaihteluiden tasaamisessa. Artikkelissa esitetyt korkeat vuotuiset sähköntuontimäärät Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välisissä voimalinjoissa edellyttäisivät tuontia jatkuvasti lähes täydellä teholla, jolloin voimalinjoista ei olisi hyötyä vesivoimatuotannon vaihteluiden tasaajana.
     Ilmastonmuutoksen kannalta olisi kyseenalaista nojautua Suomen sähkön hankinnassa Manner-Euroopan tuontiin. Suomen sähköntuotanto on ydin- ja vesivoiman sekä yhteistuotannon ja biopolttoaineiden korkean osuuden ansiosta varsin vähäpäästöistä ja kivihiili, maakaasu ja turve käytetään täällä erittäin tehokkaasti hyväksi. Globaalisti tarkasteltuna tuonnin kasvu Manner-Euroopasta Suomeen lisäisi kasvihuonekaasupäästöjä.

Jouni Tolonen
sähköntuotannon ja sähkömarkkinoiden asiantuntija
Energia-alan Keskusliitto Finergy



<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

Yleisönosastoon kirjoittaminen >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. 09 5860 4123 fax. 09 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO