Pääkirjoitus
Jyrki Räikkä
Raadollisia pyyteitä

Moraali saa väistyä myyntitavoitteiden tieltä.

LÄÄKÄRIN TAKKI on perinteisesti kuulunut maamme ulkopoliittiseen garderobiin, mutta viime vuosina Suomi-neito on sovitellut ylleen myös tuomarin viittaa. Euroopan unionin johtotähtiä seuraten Suomi on oppinut puuttumaan kysymyksiin, jotka ennen rajattiin ulkopolitiikan ulkopuolelle, jokaisen maan "sisäisiin asioihin". Muun muassa Balkanin kriisin ja viimeksi Itävallan hallituskysymyksen yhteydessä Suomi on kuitenkin oppinut marssimaan muiden EU-maiden mukana moraalisessa rintamassa.
    Sisämarkkinoilla sekä kansallinen suvereniteetti että politiikan moraali ovat vielä höllemmässä, varsinkin jos ne asettuvat poikkiteloin kauppapoliittisen argumentoinnin kanssa. EU-maat voivat puuttua toistensa lainsäädäntöön, jos ne katsovat säädösten vaikuttavan kauppaan unionin alueella eli vahingoittavan omia taloudellisia etujaan.
    Komissiolle tehtävä huomautus on lievä, mutta paljon käytetty kansallisen itsekkyyden väline, jota Suomi on tosin käyttänyt vielä säästeliäästi: viime vuonna maa teki yhdeksän huomautusta, joissa puututtiin muun muassa pakkausten kierrätysmerkintöihin Portugalissa, ympäristöverotukseen Belgiassa ja tupakkalain tiukennukseen Hollannissa. Näidenkin huomautusten taustalla oli yleensä suomalaisen elinkeinoelämän huoli tuotteidensa markkina-asemasta.

Viime perjantaina EU-ministerivaliokunta esitti huomautuksen Englannissa ja Walesissa valmisteilla olevasta turkiseläinten tarhauskiellosta. Vaikka esitys ei kiellä turkisten maahantuontia, myyntiä tai markkinointia Britanniassa, Suomen mukaan laki vaikuttaisi niihin haitallisesti, koska turkiseläinten pitäminen katsotaan lakiehdotuksen perusteluissa "moraalittomaksi ja rikolliseksi toiminnaksi".
    Brittien sävyltään asiallisessa lakiluonnoksessa ei heti uskoisi olevan aihetta näin jyrkkään älähdykseen. Lakia toki valvotaan sanktioilla, jotka on tässä tapauksessa määritelty enimmillään 20 000 punnan sakoiksi. Se, että lait perustuvat niitä säätävän yhteisön moraalisiin uskomuksiin, on taas kaikkien lainsäädäntöjärjestelmien idea.

Suomalaisiin tekee erityisen kipeää Britannian hallituksen näkemys, jonka mukaan eläinten kasvattaminen teurastustarkoituksessa ensisijaisesti eläinten turkista saatavan hyödyn vuoksi ei ole hyväksyttävää. Huomautuksen mukaan kiellolle ei ole perusteita, koska turkiseläinten tuotanto on "yleisesti hyväksytty elinkeino" EU-maissa. Suomalaisen näkemyksen mukaan Britanniaa sitoo turkistuotannon sallimiseen myös se, että maa on hyväksynyt ne turkiseläinten pitoa koskevat suositukset, jotka on kirjattu Euroopan neuvoston tuotantoeläinten pitoa koskevaan yleissopimukseen.
    Britannia ei kuitenkaan ole ainoa turkistarhauksen kieltänyt EU-maa. Joitain tai kaikkia turkiseläimiä koskevista tarhauskielloista on jo säädetty Hollannissa, Itävallassa ja Saksassa Hessenin osavaltiossa. Vaikka elinkeino on muissa maissa laillinen, sen hyväksyttävyys vaihtelee. Toisaalta eläinten hyvinvointia ajavat Euroopan neuvoston tuotantoeläinstandardit eivät toki sido jatkamaan tuotantoa. Yleissopimuksessa on tunnustettu, että tarhaoloissa turkiseläimillä on usein vaikeuksia toteuttaa elintärkeitä lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan. Toisaalta siinä todetaan erikseen, ettei sopimus saa olla esteenä muiden eläinsuojelutoimien toteuttamiselle.
    EU-ministerivaliokunnan päätös kertoo ilmiselvästi suomalaisen turkislobbyn voimasta, mutta toivottavasti se ei viesti laajemmasta arvomuutoksesta Suomen ulko- ja kauppapolitiikassa. Huolestuttavaa tosin on, että äänekkäimmin brittien eettisesti orientoitunutta lainsäädäntöä arvostellut ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi (kok.) on paljon vartijana myös Suomen WTO-politiikassa. o



ETUSIVULLE