Valtio näyttää ekorakentamisen mallia / Vihreä Lanka 25.2.2000

Valtio näyttää ekorakentamisen mallia
Lena Björklund

SELVITYS asuntopoliittisesta strategiasta vuosille 2000–2003 sisältää selkeitä ekologisia ehdotuksia. Ei yllättäen, vaan hallitusohjelman mukaisesti: nykyinen hallitusohjelma edellyttää paitsi hallituskauden kattavaa asuntopoliittista strategiaa, myös elinkaariajattelun ulottamista osaksi asuntorakentamista ja asuinkiinteistöjen hoitoa ja ylläpitoa.
    Selvityksessä yhdistetään näppärästi kiinteistöjen arvo, Kioton ilmastosopimus, ympäristöpäästöjen vähentäminen, rakentamisen laatu, rakennusteollisuuden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asumisen energiakulujen säästö, asumisen terveellisyys ja viihtyvyys: "Kaikkien näiden näennäisesti erillisten asioiden yhteinen nimittäjä on rakentamisen elinkaarilaatuun ja ekotehokkuuteen panostaminen."
    Hallitus käsittelee asuntopoliittista selvitystä maalis–huhtikuussa.

Elinkaarilaina
ekotehokkuuden tueksi

Selvitysmies Peter Fredriksson ehdottaa, että valtion rahoittama asuntotuotanto muodostuisi esikuvaksi kaikelle asuntorakentamiselle. Hän esittää elinkaarinäkökulman huomioimista niin rakentamisen laatu- kuin kustannusohjausta kehitettäessä ja ehdottaa muun muassa, että valtion tuella perusparannettaisiin vuosittain 10 000 asuntoa niin kutsutun elinkaarimallin mukaisesti.
    Valtiovallan rakennustoiminta nimettiin esimerkiksi jo vuonna 1998, kun hallitus julkaisi ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelmansa ja julkiset rakennushankkeet velvoitettiin esikuviksi. Tuolloin asia koski lähinnä Valtion kiinteistölaitosta, nyt kyse on myös asuntotuotannosta.
    Selvitysmies Fredriksson esittää myös uutta lainoitusmuotoa, elinkaarilainaa, uuden tai peruskorjattavan asuinrakennuksen sellaisille investoinneille, jotka ovat elinkaaritaloudellisesti perusteltavissa. Lainalle voisi saada korkotukea valtion varoista, mikäli investoinnin kustannukset ovat pienemmät kuin sen avulla saavutettavat ylläpitokustannusten säästöt.

Pois halvan suutarin
käytännöstä?

Valtion asuntorahasto ARA piti viime viikolla suunnittelupäivänsä asuntopoliittisen selvityksen hengessä. Ympäristöministeriön asunto- ja rakennusosaston päällikkö, ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi toivoi, että rakennusten suunnitteluun käytettäisiin kylliksi rahaa, ei liian vähän. Näin varmistettaisiin ekologisuus.
    ARA:n ylijohtaja Teuvo Ijäs sanoi suoraan, että vanha sanonta kahden markan suutarista, joka tekee viiden markan vahingon, pätee erittäin hyvin rakennussuunnittelussa.
    Suunnittelua korostettiin, koska sitä pidettiin vaiheena, jossa rakennuksen ekologiset ominaisuudet ja elinkaarilaatu määritellään. Varmasti mieluisaa kuultavaa seminaariväelle, josta suuri osa oli arkkitehteja.

Päästöt kuriin
energiatehokkuudella

Fredriksson ehdottaa, että valtion rahoittamassa asuntotuotannossa ja korjausrakentamisessa otetaan asteittain käyttöön "merkittävät elinkaarilaatua ja ekotehokkuutta tukevat toimintalinjat ja ohjausmenettelyt".
    Huomiota kiinnitetään erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen, sisäilman laatuun, rakenteiden ja laitteiden pitkäikäisyyteen ja helppohoitoisuuteen sekä kiinteistön ja lähiympäristön muunneltavuuteen.
    ARA:n aluepäällikkö Martti Polvinen arvioi suunnittelupäivillä, että pääpaino valtion asuntorakentamisen kehittämisessä tulee edelleen olemaan energiatehokkuuden parantamisessa. Hän viittasi Teknillisen korkeakoulun tänä keväänä julkistettavaan tutkimukseen, jonka tulosten avulla asuntorakentamisessa voidaan päästä jopa 40 prosentin energiansäästöön.

Ekoluokan mallioppilaaksi
Ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelman julkistamisen yhteydessä kehuttiin Valtion kiinteistölaitosta, joka hyödynsi ympäristövaikutusten arviointia Ambiotican, Jyväskylän bio- ja ympäristötieteen laitoksen rakentamisessa.
    Valtiovarainministeriö on asettanut ekologisesti kestävän rakentamisen tulostavoitteen kaikille Valtion kiinteistölaitoksen rakentamis- ja korjaushankkeille.
    Valtion kiinteistölaitoksen yliarkkitehdin Pentti Auersalon mukaan rakentamisen ympäristöystävällisyyteen on kiinnitetty huomiota jo vuosien ajan. Kun Rakennushallitus vuonna 1995 muuttui Valtion kiinteistölaitokseksi, laadittiin ensimmäinen kestävän kehityksen julistus ja ryhdyttiin kehittämään sen mukaista rakentamista. Rakennuttajana ja asuntotuotantoa lainoittavana tahona valtio liikuttelee suuria summia. Valtion asuntorahaston tuotantona valmistui viime vuonna 12 000 asuntoa, kolmannes kaikista uusista asunnoista. Näihin asuntoihin kanavoitui rahaston kautta 5, 2 miljardia markkaa ja peruskorjattuihin asuntoihin lisäksi miljardi markkaa.
    Kiinteistölaitos rakennutti viime vuonna uusia rakennuksia lähes 700 miljoonan markan edestä ja perusparansi rakennuksiaan 500 miljoonan markan edestä. Näitä varoja asuntopoliittisessa selvityksessä halutaan ohjata yhä esimerkillisempään elinkaariajatteluun.

Vuokralainen on
yhä vaativampi

Auersalon mukaan energiansäästöpyrkimykset ovat ratkaisevia, kun rakentamisessa sovelletaan elinkaariajattelua. Vasta sitten tulevat muunneltavuus ja viihtyvyys, joka syntyy paljolti myös hyvästä sisäilmasta.
    Kiinteistölaitos kehitti nelisen vuotta rakennuttamisen ohjeistoaan yhdessä Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin ja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliiton Raklin kanssa. Samalla lyötiin lukkoon ekologisen rakennuttamisen menettelytavat.
    Rakennuksen muunneltavuus on kiinteistölaitokselle tärkeä seikka, koska laitos vuokraa rakennuksiaan vain 15 vuodeksi kerrallaan. Ajanjakson päätyttyä jälkeen vuokralainen ja samalla tarpeet voivat vaihtua. Muunneltavuus ei nykyään ole sama asia kuin kymmeniä vuosia sitten. Ei vain seinien, vaan koko lvi- ja sähköjärjestelmän on oltava muunneltavia, Auersalo korostaa.
    Ympäristötietoisen vuokraajan kannalta rakennus on myös imagoasia. "Esimerkiksi muutamilla yliopistoilla on ympäristöohjelma. Kun heillä sitten on myös meidän tekemämme rakennus, joka ylläpitää ympäristöarvoja, on se arvo sinänsä."

Ajallaan huollettu talo
elää satavuotiaaksi

Yksi Valtion kiinteistölaitoksen hankkeista on Tampereen normaalikoulun laajennus ja peruskorjaus. Siinä korostuvat kestävyys, ekologiset materiaalit ja helppo huollettavuus.
    Niin sanotussa elinkaariedullisessa suunnittelussa rakennukselle määritellään ikä. Tampereen normaalikoululle on luvattu sata vuotta.
    "Suunnittelijat ovat laatineet rakennusosittain arvion kuinka kauan kestävät ulkoseinät, ikkunat, vesikatto... Käyttöikätarkastuksessa on selvitetty milloin mikin rakennusosa pitää uusia", Auersalo kuvaa kestävyyden ehtoja.
    Oleellista on, että kaikki tämä on lähtökohtana myös talon huoltokirjalle.
    Koulun ulkoseinän pintakäsittely pitää arvion mukaan uusia vähintään viisi, enintään seitsemän kertaa sadan vuoden aikana, rappaus kaksi tai kolme kertaa. Kun huolto tehdään ajallaan ja rakentamisessa suositaan helposti huollettavia rakenneratkaisuja, koulun ei tarvitse kuolla ennenaikaisesti. o



ETUSIVULLE