Toisaalta
Lena Björklund

Pimeä Eurooppa

Svea-mamma ja wienervalssi eivät ole haalistaneet vieraan rodun vihaajia.

OLI MITÄ MIELTÄ tahansa Jörg Haiderin äärioikeistolaisesta puolueesta ja sen osallistumisesta hallitusvastuuseen Itävallassa, Euroopan äärioikeistoa pitää tarkastella. Että tietää missä Euroopassa elää.
    Ruotsalainen Heléne Lööw väitteli kymmenisen vuotta sitten tohtoriksi maansa niistä ryhmistä ja puolueista, jotka vuosina 1924-1950 muodostivat Ruotsin kansallissosialistisen piirin. Noin vuosi sitten tuli täydennystä: rotuvihan liikkeet vuosina 1980–1997.
    Lööw väittää, että nykyisille rotuvihaajille valkoinen globaali rotuyhteys on tärkeämpää kuin kansallistunne. Nationalismin merkityksen vähetessä korostuu rotuviha entisestään.
    Yksi silmiinpistävä yhteys vanhoilla ja uusilla natseilla on: juuret. Samat alueet, joissa yli kuudenkymmenen vuoden ajan on ollut jatkuvasti vaikuttavia kansallissosialistisia, rotuopillisia ja juutalaisvastaisia ryhmittymiä tietävät tänä päivänä kertoa lukumääräisesti suurimmasta rasistisesta väkivallasta: Mälardalen, Länsi-Ruotsi, Vermlanti ja eteläinen Ruotsi.
    Haiderinkin isä oli kansallissosialisti. Italiassa hallitukseen 1990-luvun alussa osallistunut Kansallinen liitto jatkaa suoraan Mussoliinista polveutuvaa perinnettä.

Lööwin mukaan muukalaisviha ja rotuoppi eivät voi vain hyvin, vaan poikkeuksellisen elinvoimaisesti. Ruotsissa sodanjälkeisen ajan kasvuhakuisin vaihe natsismissa alkoi vuoden 1980 paikkeilla. Tuolloin esiin astui aivan uusi sukupolvi, josta 1990-luvulla kehittyi valkoisen vallan musiikkia kuunteleva moderni natsi. Musiikki yhdistää ideologiset elementit, perinteet ja mytologian, Lööw toteaa.
    Norjalainen tutkija Tore Björgo liittää rotuvihaiseen aktivistiin suuttumusta, turvan ja jännityksen etsimistä, perheen ja isähahmojen kaipuuta. Pätee osin ruotsalaisiinkin, toteaa Lööw, mutta lisää: nykyajan ruotsalaiset aktivistit ovat harvoin sosiaalisesti syrjäytyneitä. Useimmiten he toimivat ihan tavallisissa ammateissa tai opiskelevat. Suurin osa on syntynyt 1960- tai 70-luvulla.

Ruotsissa on viime vuosina julkaistu useita kirjoja äärioikeistosta, natsismista, rasismista, juutalaisvastaisuudesta ja äärinationalismista. Jopa sellainen teos, jossa käydään läpi akateemisten piirien henkistä tukea kansallissosialistisille aatteille ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Silti rotuvihaisia on Lööwin mielestä tutkittu aivan liian vähän.
    Lööwin kuvaamista nykyliikkeistä jotkut tulevat hyvin lähelle vihreää aatetta. Puhtaan valkoisen vallan pyhät soturit puolustavat luontoa ja eläinten oikeuksia, syövät kasvisruokaa ja ovat luomuviljelijöitä.

Suomen televisiosta tuli tiistaina kuvaus Euroopan äärioikeistolaisista piireistä: oli Itävaltaa, Ranskaa, Tanskaa ja Norjaa. Haastattelijat peräsivät tutkijoilta mistä liikkeiden kannattajat tulevat. Sosialidemokraateilta, kuului vastaus. Yksilöllisenä piirteenä väitettiin olevan koulutuksen puuttuminen.
    Lööw varoo tällaista yksinkertaistamasta, mutta jakaa runsaasti tietoa. Hän kertoo muun muassa, että Internetin valkoisen musiikin myyntivalikoimissa oli viime keväänä 322 eri CD-levyä.
    Ruotsin oikeuskansleri on antanut luvan nostaa syytteen kolmea valkoisen musiikin tuottajaa vastaan rasismiin yllyttämisen nojalla. Demokratia joutuu etsimään uudestaan paitsi rajansa, myös olemuksensa kansallissosialististen ja äärioikeistolaisten liikkeiden vaikutuksesta. o



ETUSIVULLE