Luomumetsätalous kitkee puupeltoja / Vihreä Lanka 18.2.2000

Luomumetsätalous kitkee puupeltoja
Jyri Tyynelä

SUOMI elää metsästä. Jotta metsä tuottaisi mahdollisimman paljon puuta, sitä on hakattava, istutettava, hoidettava taimikkona, harvennettava ja jälleen hakattava. Toisin sanoen puita on viljeltävä kuin viljaa pellossa, ihmisen tiukassa ohjauksessa ja suuressa mittakaavassa. Jos näin ei menetellä, metsän tuotto laskee, työpaikat katoavat ja suomalaisten hyvinvointi on vaarassa.
    Tämä on tiivistettynä se virallinen totuus, jolla suomalaisen metsänhoidon käytäntöjä on perusteltu 40 viime vuotta. Virallisten totuuksien ongelmana on tavallisesti se, että niissä virallisuus korostuu totuuden kustannuksella. Viime perjantaina julkaistun Hyvän metsänhoidon oppaan tekijöiden mukaan suomalainen metsänhoito ei tee tässä poikkeusta. Oppaassa esitellään tehometsätaloudelle vaihtoehtoinen luomumetsänhoidon malli, joka perustuu vankkaan suomalaiseen ja kansainväliseen tutkimusnäyttöön.

Elinkaari ei kestä
"Luonnonmukaisesti kasvatettu metsä tuottaa pitkällä aikavälillä noin 10–20 prosenttia enemmän puuta kuin nykyinen tehometsätalousmalli. Kun metsä avohakataan, puun tuotto romahtaa pitkäksi aikaa lähes nollatasolle. Vaikka uudistettu metsä kasvaakin elinkaarensa loppupuolella voimakkaasti, ei se pysty kirimään kiinni luomumetsän jatkuvaa tasaista kasvua", sanoo yksi oppaan tekijöistä, professori Erkki Lähde Metsäntutkimuslaitokselta.
    Tehometsätalouden perustana on käsitys metsän elinkaaresta, jonka aikana metsä syntyy, kasvaa ja kuolee aloittaakseen kierron jälleen alusta. Metsäpalojen ja muiden luonnollisten tuhojen on ajateltu merkitsevän metsän täydellistä hävitystä, jonka tuhkasta uusi puusukupolvi nousee. Avohakkuulla ja sitä seuraavilla metsän uudistamis- ja hoitotoimenpiteillä ihminen siis vain matkii ja tehostaa metsän omaa kiertoa.
    Mallin ilmeinen analogia löytyy maanviljelystä, eikä olekaan sattuma, että tehometsätalous yleistyi yhtä aikaa tehomaatalouden kanssa 1950-luvun lopulta lähtien. Pohjoisten havumetsien tutkimus on sittemmin osoittanut, ettei elinkaarimalli vastaa metsien luontaista dynamiikkaa.

Enemmän ja parempaa
"Luonnon metsäpalot eivät tuhoa metsää kokonaan, vaan osa puustosta jää pystyyn. Luonnossa metsäpaloja ei myöskään esiinny yhtä usein kuin on aikaisemmin päätelty ihmisen aiheuttamien metsäpalojen yleisyydestä", Lähde toteaa.
    Nykykäsityksen mukaan pohjoinen havumetsä kehittyy luonnontilassa erirakenteiseksi sekametsäksi, jonka puusto on lajistoltaan, iältään ja kooltaan monimuotoista. Vaikka puilla on elinkaari, metsä on pysyvä, jatkuvasti uusiutuva ja elävä kokonaisuus. Luomumetsätaloudessa metsänhoito perustuu jatkuvaan kasvatukseen, jossa metsän omaan dynamiikkaan puututaan mahdollisimman vähän ja pehmein menetelmin.
    Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea luopumista laajoista avohakkuista, jotka ovat vastoin yleistä käsitystä jatkuneet Suomessa aina näihin päiviin asti, viime vuosina jopa ennätyksellisen laajoina. Luomumetsässäkin pienimuotoisia, korkeintaan parin hehtaarin suuruisia avohakkuita voidaan tehdä silloin, kun se on esimerkiksi puuston avaamisen kannalta perusteltua.
    Luomumallissa metsä uudistuu luontaisen siemennyksen kautta. Puuston alikasvosta ei raivata pois, vaan sen kasvupotentiaalia vapautetaan tarkkaan suunnatuilla poimintahakkuilla. Luomumetsä hyödyntää siten metsän geneettiset resurssit paremmin kuin nykyiset yksilajiset, usein männystä tai kuusesta, koostuvat tasakokoiset puustot, minkä takia se tuottaa sekä enemmän että parempilaatuista puuta.

Kannattavuus kohenee
"Tehometsätaloudessa yritetään repiä kasvu liian nopeaksi, jolloin puun laatu kärsii. Luomumetsässä puu kasvaa nuorena hitaasti ja siitä tulee ohutlustoista ja -oksaista eli tiivistä ja hyvälaatuista puuta. Esimerkiksi Sveitsissä luomumetsistä hakatuista puista maksetaan suoraan 20 prosenttia enemmän paremman laadun takia", Lähde kertoo.
    Luomumetsä tuottaa vähemmän halpaa kuitupuuta kuin tehotalousmetsä, mutta vastaavasti enemmän suurikokoisia tukkeja ja arvokkaita lehtipuita. Metsänomistajan kannalta se onkin strategia, jonka avulla puumassan bulkkituotanto korvataan pidemmälle "jalostetuilla" puutuotteilla. Tulovirta luomumetsästä on tasainen ja antaa metsänomistajalle nykyistä enemmän valtaa valita markkinoiden kannalta edullisimman myyntiajankohdan.
    Kun vielä otetaan huomioon, että metsänomistaja säästää metsänuudistamisesta, taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta koituvat kulut, on kannattavuusero luomumetsätalouden hyväksi merkittävä, keski-eurooppalaisten tutkimusten mukaan 20–80 prosenttia.

Turhia metsäinvestointeja
"Tehometsätalouden tilinpäätöstä ei vielä ole tehty. Istutusmänniköistä vain alle 10 prosenttia tuottaa sahatavaraksi jotenkuten kelpaavaa puuta, mikä osoittaa sen, että mänty ei yksinkertaisesti sovellu viljeltäväksi puuksi. Tämä aikapommi lankeaa metsänomistajien maksettavaksi sitten, kun nämä männiköt ovat hakkuukypsiä", toteaa Ekometsätalouden liiton tiedottaja Hannu Hyvönen.
    Liiton laskelmien mukaan tehometsätalouden nimissä tehdyt turhat metsäinvestoinnit ja aiheutetut vahingot kasvoivat viimeisten 30 vuoden ajalta reilusti yli 100 miljardia markkaa. Ekometsätalouden liiton tavoitteena on koota luomumetsänomistajien verkosto, josta käsin malli voi levittäytyä ja ammattimaistua aivan samalla tavoin kuin on jo tapahtunut maataloudessa.

Monimuotoisuus säilyy
Maamme johtavat metsäekologit ovat yksimielisiä siitä, että etteivät nykyiset eivätkä näköpiirissä olevat suojelualueet riitä turvaamaan uhanalaisten metsälajien säilymistä Suomessa. Silloin ainoa mahdollisuus näiden lajien tulevaisuuden pelastamiseksi on suojella niiden elinympäristöjä talousmetsissä nykyistä tehokkaammin. Luomumetsätalouden menetelmät tarjoavat tähän yhden ratkaisun.
    Niihin kuuluu poimintahakkuiden ja luontaisen uudistumisen lisäksi monipuolinen valikoima keinoja, joiden avulla metsän monimuotoisuutta edistetään, kuten avainbiotooppien suojelu, lahopuun ja isoimpien puiden jättäminen metsään sekä korjuuvaurioiden minimointi käyttämällä kevyttä kalustoa ja luopumalla kesähakkuista.
    Jos luomumetsänhoito kerran on kannattavampaa ja ekologisempaa kuin tehometsätalous, miksi takia siihen ei ole jo siirrytty?
    "Kysymys on metsänhoitoa hallitsevan paradigman arvovallasta. Kun koko metsätalous on ajettu metsäpeltomalliin, ei teollisuudella, metsäalan ammattilaisilla eikä edes tutkijoilla ole rohkeutta myöntää tehtyjä virheitä, koska se tietäisi kasvojen menetystä", Lähde arvioi. o

Erkki Lähde, Olavi Laiho & Yrjö Norokorpi: Hyvän metsänhoidon opas. (Ekometsätalouden liitto ry. / Rakennusalan kustantajat RAK 2000)



ETUSIVULLE