Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



artikkeli

 

 
Tie vie arvovalintoihin

Suunnittelussa lasketaan hinta ajalle, melulle ja kärsimykselle.

Janne Saarikivi

Helsingistä Hämeenlinnaan vie kaksi tietä. Uusi vilkkaasti liikennöity moottoritie halkoo hämäläistä viljelymaisemaa viivasuoraan. Sen vieressä kiemurtelee aavemaisen tyhjä vanha valtatie, jonka varsilla ruostuvat vanhat huoltoasemat ja tavernat. Yhdessä tiet leikkaavat ympäristöön satoja metrejä leveän uran, joka erottaa ihmisiä ja biologisia ympäristöjä kuin syvä joki.
    Koska maantiet yhdistävät talousalueita ja ihmisiä, mutta pirstovat luonnonympäristöjä ja ihmisyhdyskuntia, niiden rakentamispäätökset ovat hankalasti tehtäviä arvovalintoja. Vaakakupeissa on asioita, joita näyttää olevan mahdotonta verrata.

Ajalla on kova hinta
Tielaitoksessa arvioidaan uusien tiehankkeiden tarpeellisuutta muun muassa niin sanotun hyöty/kustannus-suhteen avulla. Siinä monille hankalasti arvotettaville asioille, kuten ajalle, onnettomuuksille, melulle ja saasteille on laskettu markkamääräinen hinta. Esimerkiksi työmatkalla käytettävän ajan hinta on 124 markkaa 60 penniä tunnilta ja vapaa-ajan matkan 12 markkaa tunti.
    Uusien teiden rakentamisen keskeisimpiä perusteita ovatkin yleensä nimenomaan aikasäästöt. Ne muodostavat noin kolme neljännestä hyöty/kustannus-mallin avulla lasketuista keskimääräisistä hyödyistä.
    "Ajan hintaa koskevat kustannusarviot perustuvat kansainvälisiin maksuhalukkuusselvityksiin, jotka on sovellettu Suomen oloihin” kertoo Tielaitoksen ympäristövastaava Mervi Karhula.
    "Nämä tällaiset hinnat ovat tietysti arvovalintoja, joista voidaan keskustella. Meidän tehtävämme on soveltaa liikenneministeriön teettämiä laskelmia, jotka koskevat ajansäästön kansantaloudellisia vaikutuksia ja onnettomuuskustannuksia.”

Ympäristökustannuksia
vaikea mitata

Karhula uskoo kuitenkin, että laskentamallien avulla myös monenlaiset ympäristökustannuksetkin voidaan saada näkyviin.
    "Kun tutkimustieto on lisääntynyt, niin esimerkiksi pakokaasujen terveyshaittakustannukset ovat jatkuvasti nousseet.”
    Nykyisin käytössä olevissa laskentamalleissa uusien teiden aiheuttamien ympäristöhaittojen arvioidaan vielä säännönmukaisesti olevan melko pieniä. Tämä johtuu siitä, että ympäristöhaittoihin lasketaan ainoastaan päästökustannukset, metsän ja pellon tuoton väheneminen sekä melukustannukset. Tiehankkeiden vaikutuksia esimerkiksi maisemaan tai luonnon monimuotoisuuteen ei osata laskea rahassa.
    Myös Karhula myöntää ongelman. "Hinta–kustannus -malliin eivät sisälly esimerkiksi elinympäristöjen pirstoutumiset, sillä ne eivät ole yhteiskunnallisia kustannuksia.”
    Tielaitos ei kuitenkaan päätä uusista rakennushankkeista ainoastaan hyöty/kustannus-suhteeseen nojaten. Kaikista uusista hankkeista tehdään aina lisäksi myös vaikutusselvitykset, joissa pyritään selvittämään monipuolisemmin hankkeiden ympäristövaikutuksia.
    Perusteellinen ympäristövaikutusten arviointi on tarpeen, sillä toisin kuin pakokaasujen tai melun, itse teiden ympäristövaikutukset ovat yleensä pysyviä. Tiet rakennetaan lähes ikuisiksi ajoiksi, eikä Suomen tiehistoria ei juuri tunne tapauksia, joissa teitä olisi purettu.
    "Joitain pieniä pätkiä, mutkan oikaisuja sun muita on poistettu, mutta yleensä uusien liikenneväylien valmistuessa vanhat väylät jäävät palvelemaan paikallista liikennettä” Karhula kertoo.

Matkat ja nopeudet kasvavat
Vaikka lähes kaikki poliittiset voimat kannattavat tietoyhteiskuntaa, etätyötä ja joukkoliikennettä, vie autoliikenne yhä kaksi kolmasosaa kaikista liikenneministeriön pääluokan investoinneista. Henkilöautoilla kulkee edelleen yli kahdeksankymmentä prosenttia kotimaan henkilöliikenteestä eikä osuus ota pienentyäkseen.
    Viime vuosina henkilöautoliikenne on kasvanut noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Kahden viime vuoden kasvu onkin suurempi kuin koko rautateiden vuotuinen henkilöliikenne.
    Liikenne-ennusteiden tekemistä liikenneministeriössä koordinoiva erikoissuunnittelija Riitta Virén kertoo, että vaikka liikenne on kasvanut, ihmisten liikennevälineissä viettämä aika ei juuri ole lisääntynyt.
    "Liikenteen kasvu johtuu siitä, että liikenne on nopeutunut ja ihmisten kulkemat matkat pidentyneet. Niin kauan, kun näitä asioita on seurattu, suomalaiset ovat kuluttaneet liikenteessä keskimäärin tunnin vuorokaudessa ja tehneet noin kolme matkaa.”

Talouskasvu lisää liikennettä
Tähän asti liikenteen kasvuluvut ovat seurailleet melko täsmällisesti talouden kasvulukuja. Kun talous on kasvanut, myös liikennemäärät ovat kasvaneet.
    "Lamavuosina bruttokansantuotteen laskiessa väheni liikennekin, vaikka ei tosin aivan yhtä paljon kuin bruttokansantuote” Riitta Virén tietää. "Tällä hetkellä näyttää siltä, että bruttokansantuotteen ja liikenteen kasvun suhde on heikkenemässä. Tärkeimpiä syitä tähän ovat bensiinin korkea hinta ja muuttoliike kaupunkeihin.”
    ”Jos maaltapako johtaa pirstaleisten kaupunkiseutujen muodostumiseen, voi sillä olla liikennemääriä lisääväkin vaikutus. Todennäköisesti myös etätyön ja muiden etätoimintojen lisääntyminen vähentää jonkin verran henkilöliikennettä.”

Ennusteet
toteuttavat itseään

Vaikka henkilöautoliikenne kasvaa, suurin osa suomalaisista olisi useiden tutkimusten mukaan valmiita rajoittamaan henkilöautoilun kasvua poliittisin toimin.
    "Yleensä ihmiset haluavat, että julkista ja kevyttä liikennettä kehitetään” kertoo Virén."Tässä on kyllä tietty ristiriita: toisaalta käytetään paljon henkilöautoa, toisaalta halutaan, että yhteiskunta edistäisi kevyttä liikennettä.”
    Kun ennusteet osoittavat, että liikenne on kasvamassa ja siihen varaudutaan rakentamalla uusia liikenneväyliä, ihmiset ottavat uudet väylät innokkaasti vastaan ja liikenne kasvaa. Koskaan ei saada tietää, olisiko kasvu voitu välttää, jos päättäjillä olisi poliittista tahtoa olla toteuttamatta uusia yhteyksiä.
    "Näitä asioita on tutkittu aika vähän. Kuten talouselämässä, näissäkin asioissa on ennusteilla myös itseään toteuttava vaikutus. Jos rakennetaan nopea tie, voi olla, että ihmiset muuttavat kauemmaksi työpaikoista, junan käyttäjät siirtyvät autoihin tai että mökillä ruvetaan käymään joka viikonloppu, kun aikaisemmin tyydyttiin käymään kerran kuussa.” o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO