Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



yleisönosasto

 

 

En puhunut kauhuskenaarioista

Lehtenne kertoi pääkirjoituksessa (VL 3.11.) minun esitelleen ”kauhuskenaarioita siitä, kuinka kalliiksi uuden ydinvoiman rakentamatta jättäminen ja siitä seuraavat energiaverojen korotukset tulevat suomalaisille kotitalouksille”. Viittaatte myös siihen, että KTM:n arviot olisivat olleet eloisia ja että ne olisivat puolittuneet parissa päivässä.
    Esittelin Tampereella 17.10.2000 valmisteilla olevan ilmasto-ohjelman taustalaskelmina olevia niin sanottuja BAU- ja KIO1-skenaarioita. Molemmat perustuvat tietyille laskentaoletuksille talouden kasvusta, sen rakenteesta, energian hankinnasta ja energian kuluttajahinnoista. Kumpaakaan laskelmaan ei sisälly uutta ydinvoimaa. Oleellisimmat erot BAU:n ja KIO1:n välillä ovat siinä, että BAU rakentuu nykyisille energiaveroille, kun taas KIO1:ssä oletetaan veroja korotettavan, energiansäästöä edistettävän nykyistä selvästi voimallisemmin ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisättävän viime vuonna valmistuneen ohjelman mukaisesti. Sekä säästön että uusiutuvien lisäämisen on arvioitu vaativan investointeja, joiden rahoitukseen valtio osallistuisi. Lisäksi KIO1:ssä oletetaan, että maakaasualueella siirrytään kivihiilestä maakaasuun.
    Molempien skenaarioiden keskeiset lähtökohdat on käsitelty ja hyväksytty ilmasto-ohjelmaa valmistelevassa ministerityöryhmässä. Päätöksiä siitä, milloin ja kuinka paljon veroja korotetaan, ei tietenkään ole tehty. Kyse on siis laskennan lähtökohdista.
    Eri ministeriöiden laatimiin yhtenäisiin lähtökohtiin – myös verojen osalta – pohjautuvien laskelmien perusteella on voitu tehdä arvio siitä, kuinka paljon kuluttajien välitön energialasku tulisi nousemaan käytetyillä laskentaoletuksilla. Näiden välittömien kustannusten arvioita esittelin Tampereella. Tuolloisten arvioiden mukaan kotitalouksien välitön energialasku nousisi vuoden 2010 tilanteessa KIO1:ssä BAU:hun verrattuna noin 4 miljardilla markalla. Vastaava nousu olisi teollisuudessa ja palveluissa yhteensä vajaa 4 miljardia markkaa. Laskelmat ovat sen jälkeen tarkentuneet: summa näyttäisi nyt asettuvan noin 6–7 miljardiin markkaan. Arviossa on mukana KIO1:n energiansäästön aikaansaama välittömien energiankustannusten aleneminen.
    Kyse on siis välittömistä energiakustannuksista, kuten esitelmässäni totesin. On sitten eri asia, mihin valtio kertyneet energiaveronsa käyttäisi: tuloverojen tai sotu-maksujen alennukseen, valtionvelan lyhentämiseen vai johonkin muuhun. Vaihtoehdoista ei ole vielä työryhmässä keskusteltu. Verotulojen kierrätyksestä on meneillään laskelmat VATT:ssa ja VTT:ssä, mutta niissäkin on lähtökohtina välittömät energiakustannukset kuluttajilla ja niiden muutokset. Alustavissa laskelmissa ei ole mainittavia eroja esittelemiini. Energiaverojen kierrätys ei kuitenkaan vähennä kuluttajien energialaskua.
    Ilmasto-ohjelmaa varten on valmisteilla myös KIO2-skenaario, johon on sisällytetty uusi ydinvoimalaitos. Skenaario ei ole vielä julkistamiskunnossa, eikä se ole voinut sitä olla Tampereen tapahtuman aikoinakaan. Senpä vuoksi totesin puheessani, etten tuosta skenaariosta puhu mitään, minkä läsnäolleet hyvin muistavat ja mitä valtakunnan suurin lehti piti jopa maininnanarvoisena. En ole näin ollen voinut esitellä mitään kauhuskenaariota, jossa olisin verrannut ydinvoiman rakentamatta jättämisen vaikutuksia kotitalouksien energialaskuun. Vertailu kävi BAU:n ja KIO1:n välillä. Jälkimmäistä joku saattaa pitää kauhuskenaariona, mutta se johtunee enemmän kuulijan asenteista ja arvoista kuin asiasta esitelmöineen puheesta.
    BAU:n osalta tulokset ovat jo jonkin aikaa olleet eri ministeriöiden kotisivuilla nähtävissä ja niitä on esitelty muuallakin kuin Tampereella. KIO1:n ja KIO2:n laskelmat tulevat KTM:n kotisivuille viimeistään muutaman viikon sisällä.

Taisto Turunen
ylijohtaja
kauppa- ja teollisuusministeriö




Vanha vesivoima ei riitä

Carola Teir-Lehtinen Fortumilta vastasi viime viikon lehdessä (VL 10.11.) ihmettelyyn Fortumin investoinneista. Ympäristön kannalta on kiinnitettävä huomiota siihen, että vaikka yhtiö onkin hankkinut niin sanottua ”vanhaa” vesivoimaa omistukseensa, ei se sinällään vielä tarkoita edistystä suuntaan tai toiseen. Tärkeintä on, mitä luonnonsuojelun kannalta oleellisia toimenpiteitä voimaloihin liittyen tehdään.
    Teir-Lehtisen mukaan yhtiön tuulivoima on käynyt huonosti kaupaksi. Myös tuulivoiman markkinoinnissa tarkemmat luonnonsuojelulliset ja ympäristöargumentit voivat olla se keino, jolla kuluttajat vakuutetaan.

Sirkka Tepponen
ekoenergiamerkinnän projektivastaava
Suomen luonnonsuojeluliitto r.y.



<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

Yleisönosastoon kirjoittaminen >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. 09 5860 4123 fax. 09 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO