Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



kommentti

 

 

Voitonjuhlista arjen tekoihin

Kunnallisvaalien lupaukset odottavat lunastajiaan.

Katri Sarlund

On sinänsä sama, onko kunnallisvaalien alhaisen äänestysprosentin syynä äänestäjien laiskuus vai se, että politiikka tuntuu nykyisin merkityksettömältä. Nykyinen kunnallispolitiikka on monille yhtä henkilökohtaista ja koskettavaa kuin sanskritin kielen jatkokurssi. Joillekin se kolahtaa, mutta ehdottomalle enemmistölle ei. Suuri osa kansasta ei halua vaikuttaa äänestämällä.
    Olkoon sitten niin, hyväksytään kansan tahto. Kännykkäkauden kansalaiset eivät ole kiinnostuneita järjestelmästä, jossa mielipidettä tiedustellaan kerran neljässä vuodessa. Meidän poliitikkojen on nöyrryttävä etsimään uusia yhteistyön muotoja kuntalaisten kanssa, pidimmepä siitä tai emme. Yhteiskuntarauhan parhaimpana takeena kun on edelleenkin jollakin konstilla toteutuva demokratia. Mutta millaisia nämä uuden kunnallispolitiikan mallit voisivat olla?

Internet auttaa alkuun
Teknologian luvatussa maassa monelle se ensimmäinen ja paras malli on Internet. Verkko saalistaa kansalaismielipiteet, ja siihen tarttuvat myös uudet ideat ja ehdotukset. Turussa on vihreiden aloitteesta kerätty Internetissä kansalaismielipiteitä kaupungin talousarvioehdotuksesta. Samaten netissä on käynnistelty turkulaisten ja virkamiesten välistä vuoropuhelua kaavoituksesta ja kestävän kehityksen ohjelmasta. Lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat ovat kaiken kansan nähtävissä parilla klikkauksella. Nettiäänestyskin tulee kenties tulevaisuudessa mahdolliseksi.
    Internet on 2000-luvun alun kunnallispolitiikassa yksi keskeinen vuorovaikutuksen väylä, mutta ainoaksi se ei saa jäädä. Netissä keskustelevien ryhmä on liian valikoitunutta edustaakseen kuntalaisten yleistä mielipidettä. Kaikkia ei verkko tule koskaan kiinnostamaan, eikä kaikilla ole tuntikausia aikaa tai mielenkiintoa tärvättäväksi kunnallispoliittiseen chattailuun – tai edes kykyä käyttää verkkoa.

Kansanäänestyksiä pitää
annostella varoen

Myös kansanäänestyksiä esitetään usein rohdoksi demokratiavajeeseen. Lääke on hyvä, mutta annostusohjeita pitää noudattaa tarkkaan. Kansanäänestysten kautta ajaudutaan ongelmiin, jos kansa päästetään äänestyksessä liian helpolla. Äänestykset eivät voi eivätkä saa olla muotoa ”tykkäätkö vai etkö tykkää?”, jos niiden kautta haetaan päätöksentekoon todellisia ratkaisuja.
    Paras uuden kunnallispolitiikan malli löytyy asukkaiden, virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteistyöstä sekä päätöksiä valmistelevista keskusteluista.
    Asioihin on päästävä vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa. Päätöksenteossa olisi huolehdittava virkamiesten ja kuntalaisten vuorovaikutuksesta sekä siitä, että myös kuntalaisten arkikokemukset otetaan huomioon.
    Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki patistaa jo kuntia kehittämään kaavoitustoimeen uusia toimintatapoja. Hyviä kokemuksia on sovellettava myös muilla hallinnonaloilla. Jos vihdoinkin opimme kunnissa kysymään, miten uusi asuinalue tai peruskoulu olisi asukkaiden mielestä viisainta toteuttaa, voimme kai myös oppia kysymään, miten vanhusten kauppapalvelut tai bussireitit tulisi asukkaiden mielestä alueella järjestää.

Ikäviin päätöksiin on opittava
Kuntalaisten mielipiteitä on kuunneltava, mutta ikäviäkin päätöksiä on tehtävä, jopa omassa lähiympäristössä. Kuntalaisilta kunnallispolitiikan uudet muodot edellyttävät kokonaisvaltaisen ajattelun oppimista. Näin ikävistäkin päätöksistä tulee ymmärrettävämpiä.
    Poliitikkojen ja virkamiesten ei pitäisi olla odotuksissaan epärealistisia: uudet tavat edellyttävät oppimista kaikilta osapuolilta. Jos yksi yhteistyön muoto ei toimi heti ensimmäisellä kerralla, voimme hioa sitä paremmaksi tai kokeilla jotain toista tapaa.
    Kunnissa tulisi uskoa nykyistä enemmän siihen, että ihmiset ovat enimmäkseen järkeviä ja ajattelukykyisiä, kunhan joku selittää päätettävän asian taustat ymmärrettävällä puhekielellä. Moni virkamies ja poliitikko tulisi tosin ensin passittaa ymmärrettävän suomen kielen kurssille. Turhan muodollisuuden ja byrokratian tilalle tarvitaan yksinkertaisia ja selkeitä toimintatapoja sekä aitoa halua keskustella kuntalaisten kanssa oman kunnan ja lähiympäristön asioista.
    Yksi äänestämättä jättämisen perusteista on väite, että politiikka on kuollut ja puolueet ovat aivan samanlaisia. Mutta harvoin olen vihreänä poliitikkona kohdannut muiden puolueiden taholta yhtä suurta hiljaisuutta ja hämmennystä kuin silloin, kun olen puhunut asukasosallistumisen ja arkikokemusten hyödyntämisen puolesta. Kunnallisvaalien voittajina meidän vihreiden pitäisi nyt hoitaa leiviskämme tässäkin suhteessa hyvin. o

Katri Sarlund on Vihreän liiton hallituksen jäsen ja Turun Seudun Vihreiden puheenjohtaja.

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

Napster >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. (09) 5860 4123 fax. (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO