Vihrea Lanka: planetaan paikallislehti



 

 


Venäjän öljy purjehtii Suomenlahdelle

Itänaapurin satamahankkeet ja tankkereiden huono taso huolestuttavat suomalaisviranomaisia.

Tuomas Savonen

Ympäristöministeri Satu Hassin viimeviikkoinen Pietarin-vierailu ei tuonut selvyyttä Primorskin satamahankkeesta käytyyn keskusteluun. Karjalan kannakselle entiseen Koivistoon rakennettavan öljysataman ympäristövaikutukset huolestuttavat Suomen viranomaisia, jotka ovat vaatineet kansainvälisen ympäristövaikutusarvion tekemistä satamahankkeesta.
    Venäjä ei ole myöntynyt vaatimuksiin vedoten siihen, että se ei ole ratifioinut kansainvälisten ympäristövaikutusarviointeihin velvoittavaa Espoon sopimusta.
    "Kumma kyllä, Venäjä on aiemmin vaatinut Suomelta kolmen eri hankkeen ympäristövaikutusten arviointia Espoon sopimukseen nojautuen", Hassi toteaa.

EUROOPAN UNIONI
SUOMEN TUEKSI

Hassi neuvotteli Pietarissa Venäjän korkeimman ympäristöviranomaisen, luonnonvarainministeriön ensimmäisen varaministerin Aleksei Porjadinin kanssa. Venäläiset ovat teettäneet Primorskin hankkeesta ympäristövaikutusarvion, joka ei kuitenkaan täytä kansainvälisiä yva-standardeja.
    Hassi ottaa Primorskin hankkeen arvioinnin esille Euroopan unionin ympäristöministerineuvoston kokouksessa ensi viikolla. "Aion esittää, että unioni tukisi Suomen vaatimusta kansainvälisen arvioinnin tekemiseksi."

ÖLJYLIIKENNE
KAKSINKERTAISTUU

Primorsk ei ole suinkaan Venäjän ainoa satamahanke Suomenlahdella. Suomen ympäristökeskuksen yli-insinöörin Kalervo Jolman mukaan alueelle on rakenteilla kaksi muutakin lähivuosina valmistuvaa öljysatamaa. Primorsk on satamista selvästi suurin; sataman valmistuttua sen läpi kulkee vuosittain 40–50 miljoonaa tonnia öljyä.
    "Venäjällä on öljyn tuotantopotentiaalia huomattavasti enemmän kuin vientikanavia. Nyt valtaosa Venäjän öljystä kulkee Latvian Ventspilsin sataman kautta. Omien satamien nopealla rakentamisella Venäjä haluaa säästää transito-maksuissa", Jolma kertoo.
    Jolman mukaan Suomenlahden öljyliikenne kaksinkertaistuu uusien satamien seurauksena seuraavan neljän vuoden aikana nykyisestä 40 miljoonasta tonnista 80 miljoonaan tonniin.

YMPÄRISTÖ JÄÄ
ÖLJYKAUPAN JALKOIHIN

Venäjän äkillinen satamainnostus selittyy öljyn ennätyksellisen korkealla maailmanmarkkinahinnalla. Öljyvarantojen tehokkaampaa hyödyntämistä pidetään ratkaisuna maan talousongelmiin. Maailman luonnonsäätiön WWF:n meriasiantuntijan Päivi Mäkisen mukaan ympäristönäkökohdat uhkaavat jäädä kaikessa kiireessä vaille huomiota.
    "Venäläisten omien laskelmien mukaan öljyonnettomuusriski Suomenlahdella nelinkertaistuu. Itäisellä Suomenlahdella ei kuitenkaan ole tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa kummallakaan puolella rajaa", Mäkinen huomauttaa.

NORPAT TANKKERIEN TIELLÄ
Mäkisen mukaan WWF on ollut erityisen huolestunut Primorskin läheisillä saarilla asuvista uhanalaisista itämerennorpista. Läheisen Kurgolovan niemimaan alueella on puolestaan harmaahylkeen suurimmat venäläiset populaatiot.
    Lisäksi itäisellä Suomenlahdella on kaksi kansainvälisellä Ramsarin sopimuksella suojeltua kosteikkoaluetta, jotka ovat keväisin tärkeitä muuttolintujen pysähdyspaikkoja. Mäkisen mukaan Primorskin laivareitit osuisivat suurella todennäköisyydellä suojelualueille. Venäjä on paitsi allekirjoittanut, myös ratifioinut Ramsarin sopimuksen.
    Tankkeriliikenteen ohella myös öljyputkien rakentamisella ja laivaväylien ruoppaamisella on omat ympäristövaikutuksensa. Venäjän ympäristöjärjestöt eivät ole kuitenkaan näkyvästi puuttuneet Primorskin satamasuunnitelmiin. "Venäjän ympäristöjärjestöjen päähuomio suuntautuu tällä hetkellä ympäristöhallinnon alasajon vastustamiseen", Mäkinen toteaa.

VANHENTUNEET TANKKERIT
KASVATTAVAT RISKIÄ

Kalervo Jolman mukaan venäläisten öljy-yhtiöiden käyttämät vanhentuneet tankkerit kasvattavat onnettomuusriskiä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n vuonna 1995 tekemän päätöksen mukaan kaikki rakennettavat uudet tankkerit on varustettava kaksoisrungolla.
    Enemmistö liikenteessä olevista tankkereista on jo varustettu kaksoisrungolla. Ennen vuotta 1995 rakennetut tankkerit saavat kuitenkin liikennöidä vielä pitkään, vaikka Ranska onkin viime joulukuussa sattuneen Erica-onnettomuuden jälkeen vaatinut siirtymäaikojen lyhentämistä.
    "Suomenlahdella on viime aikoina tapahtunut muita merialueita vähemmän tankkerionnettomuuksia, mutta Venäjän öljyliikenteen lisääntyminen saattaa merkitä paluuta menneisyyteen tässä suhteessa", Jolma arvioi.
    Tallinnan Muugan öljysatamassa pari viikkoa sitten tapahtunut öljyvuoto on hyvä esimerkki siitä, mihin vanhojen tankkerien käyttö voi johtaa. Maltan lipun alla purjehtivasta Alambra-tankkerista vuosi mereen 300 tonnia raskasöljyä.

AHTOJÄÄT TUKKIVAT REITIN
Asiantuntijoiden mukaan Suomenlahden pohjukan huonot jääolot lisäävät onnettomuusriskiä alueella. Lahdella usein puhaltavat länsituulet pakkaavat sen pohjukkaan joka talvi massiivisia ahtojäävalleja. Ilmiö on suomalaisille tuttu Pohjanlahden perukoilta.
    Kalervo Jolman mukaan tankkerit voivat joutua ahtojäissä yllättäviin puristustilanteisiin, joiden seurauksena voi pahimmillaan olla öljyvuoto. "Talvella Primorskiin liikennöivien alusten tulisi olla erityisiä jäävahvistettuja tankkereita. Niitä on maailmanlaajuisestikin olemassa vain yhden käden sormilla laskettava määrä", Jolma toteaa.

FORTUM ESITTÄÄ
PUTKEA PORVOOSEEN

Energiayhtiö Fortum on esittänyt öljyputken rakentamista Venäjältä Porvooseen. Fortumin mukaan Venäjä voisi rahoittaa Primorskin sataman Sköldvikiin myydyllä öljyllä. Suomalaisyhtiö on myös korostanut Porvoon Primorskia edullisempia jääoloja. Venäläiset eivät ole Fortumin ehdotuksista innostuneet, sillä maassa halutaan panostaa täysipainoisesti oman satamakapasiteetin kehittämiseen.
    Fortumin putkisuunnitelmat ovat ympäristöneuvos Olli Pahkalan mukaan heikentäneet suomalaisten viranomaisten kriittisten kommenttien kantavuutta Venäjällä. "Venäläiset kokevat suomalaisten huolen Primorskista vain Fortumin putkihankkeen tukemisena", Pahkala arvioi. o

 

<< Langan kotisivulle

Viikon muita aiheita >>

 

 


Vihreä Lanka, Runeberginkatu 5B, 00100 Helsinki, puh. 09 5860 4123 fax. 09 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi site by VALOTALO