Viikon visiitti
Jan Kunnas
Pelottavan totta

Aldous Huxleyn tulevaisuuden visio osui oikeaan.

KESÄLLÄ Ruisrockiin saapuva hevipumppu Iron Maiden on nimennyt uusimman albuminsa Aldous Huxleyn romaanin mukaisesti Brave New Worldiksi. Nimivalinta ei liene sattumaa, sillä Huxleyn teos on valitettavasti hyvin ajankohtainen.
    Adolf Hitlerin valtaannousun vuonna 1932 ilmestyneessä Uljas uusi maailma -kirjassaan Aldous Huxley kuvaa maailmaa, jossa rodunjalostuksella on luotu alfa-, beta-, gamma-, delta- ja epsilonluokan kansalaisia. Standardisoituja koneita varten on luotu standardisoituja koneenhoitajia, joita pidetään tyytyväisinä uniopetuksella ja kemiallisesti aikaansaadulla hyvänolontunteella.
    Teos sijoittuu vuoteen 632 jälkeen herramme Fordin syntymän, joka meidän ajanlaskussamme tarkoittaisi vuotta 2495. Uuden uljaan maailman toteutuminen ei kuitenkaan kestänyt näin kauaa, vaan Huxley sai itsekin todistaa kauhuvisionsa todeksi tuloa.
    Vuonna 1958 ilmestyneessä Brave New World Revisited -teoksessa Huxley kuvaili, kuinka tiede ja yhteiskunta olivat kehittyneet huimasti kohti hänen neljännesvuosisataa aiemmin esittämäänsä näkemystä.
    Huxley kiinnitti erityistä huomiota mainonnan kehitykseen ja sen vaikutuksiin lapsiin. Uljaassa uudessa maailmassa lapsia aivopestiin uniopetuksella, 1950-luvulla aivopesuun käytettiin televisiota. Mainostajien suosiossa olivat ja ovat edelleenkin erityisesti iltatunnit, sillä väsymys lisää suggeroitavuutta. Tämänköhän vuoksi elokuvat alkavat mainoskanavilla niin myöhään?     Emme ole myöskään tarvinneet unessa tapahtuvaa suggestiota pitääksemme tätä jaottelua oikeana emmekä pitääksemme kuluttamista elämän tarkoituksena. Niille jotka kaikesta huolimatta kokevat elämänsä tarkoituksettomaksi on kehitetty erilaisia onnellisuuspillereitä.

Yhdessä suhteessa olemme jopa ylittäneet uuden uljaan maailman ihmisinsinöörien tavoitteet. Kirjassa Keski-Lontoon hautomis- ja olouttamiskeskuksen johtajan yksi suuria huolia oli epsilon-luokan ihmisten pitkät, tarpeettomat ja hukkaan menevät epäkypsyyden vuodet, sillä niiden ruumis pystyi työhön vasta 18-vuotiaana.
    Tällaisia huolia nykymaailmassamme ei kuitenkaan esiinny. Kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut, että kaiken kaikkiaan pelkästään kehitysmaissa noin 250 miljoonaa 5–14-vuotiasta lasta työskentelee päivittäin.
    Tilannetta ylläpidetään massiivisella mainonnalla, jonka mielekkyyttä juuri kukaan ei kyseenalaista. Vallitsevan ajattelun mukaan on täysin asiaankuuluvaa maksaa esimerkiksi lenkkareiden tai kahvipaketin hinnassa enemmän mainostoimistoille kuin hikipajojen tai kahviviljelmien työntekijöille. Kehitysmaiden alhaiset palkat pakottavat vanhemmat laittamaan lapsensa töihin toimeentulon takaamiseksi. Lisääntynyt työvoiman tarjonta taas puskee palkkoja entistä alemmaksi ja kierre on valmis.

Me, rikkaiden teollisuusmaiden alfat ja betat, voimme purkaa tätä kierrettä ja kapinoida uutta uljasta maailmaa vastaan vaikkapa suosimalla elefanttimerkittyjä reilun kaupan tuotteita, sillä niistä maksetaan tuottajille reilua hintaa eikä lapsityövoiman käyttöä sallita. Vaatteiden osalta samaan pyrkii Suomeen vasta tuloillaan oleva Clean Clothes -kampanja. o



ETUSIVULLE