Kirjeitä ja keskustelua / Vihreä Lanka 23.6.2000

Kirjeet
Tekeekö mieli sanoa? Kirjoita Lankaan, mutta lyhyesti. Tarvittaessa toimitus lyhentää tekstiä. Nimimerkkikirjoituksia emme mielellämme julkaise.
Osoite: Runeberginkatu 5 B, 9. krs
00100 Helsinki
Fax: (09) 5860 4124
Sähköposti: lanka@vihrealanka.fi
Kapitalismia Kiinaan

Globaalin markkinatalouden tulo Kiinaan voi vaarantaa koko maan tulevaisuuden.

Maailma on hädin tuskin toipunut Kaakkois-Aasian aikoinaan erinomaisina sijoituskohteina pidettyjen "tiikerivaltioiden" romahduksesta, kun taas on löytynyt uusi lupaava markkina-alue Kiinasta. Taloustieteilijät ja bisnesmiehet vannovat kilpaa tämän uuden "lupaavan kasvukeskuksen" nimeen.
    Teoriassa Kiina onkin "lupaava" markkina-alue. Ainakin siellä on 1,2 miljardia kuluttajaa. Mutta onko näillä kuluttajilla reaalista ostovoimaa?
    Jos monikansallinen Nokia tai jokin muu suomalainen yritys siirtää tai perustaa kustannussyistä tehtaansa Kiinaan, niin Nokia luonnollisesti luo uutta kysyntää ja ostovoimaa Kiinaan.
    Kun kiinalaisen työntekijän palkka on vain sadasosa suomalaisen duunarin palkasta, se merkitsee, että markkinoiden ostovoima pienentyy samalla sadasosaan. Kiinalainen ei pysty ostamaan palkallaan kännykkää eikä myöskään se suomalainen työtön, joka menetti työpaikkansa kiinalaiselle.
    Vaikeuksia ostovoiman kohdalla alkaa olla myös niillä työpaikkansa säilyttäneillä suomalaisilla, jotka joutuvat elättämään nämä suomalaiset työttömät kiristyvinä veroina.
    On totta, että Kiina on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Sen bruttokansantuotteen kasvu on ollut yksi voimakkaimmista maailmassa. Tosin täytyy muistaa, että kun kasvu lähtee aivan pohjalta, kasvuprosentit kehityksen alussa voivat olla hurjia.
    Kiinan teollisuus on vielä pääosin valtion omistuksessa ja länsimaisittain alkeellisella tasolla ja erittäin huonossa kunnossa. Yhteiskunnan omistamien yritysten osuus Kiinan teollisuustuotannosta oli 34 prosenttia vuonna 1995. Nämä yritykset työllistävät kuitenkin 70 prosenttia Kiinan työvoimasta. Hirvittää ajatellakin, minkälainen jättityöttömyys Kiinaan tulee, jos tai kun markkinavoimat pakottavat tehtaat länsimaiseen tehokkuus- ja tuottavuustasoon.
    Nykyisten 100 miljoonan "virallisen" työttömän joukkoon liittyy 12 miljoonaa lisää joka vuosi. Kiinan tiedeakatemian tutkijan Hu Angangin mukaan vain puolet työttömistä saa työttömyyskorvausta, joka on vain 80 markkaa kuukaudessa. Hurja talouskasvu ei kasvata enää työpaikkoja myöskään Kiinassa, kuten ei kehittyneissä teollisuusmaissakaan. Vuonna 1997 Kiinan talous kasvoi peräti 7,8 prosenttia, mutta työllisten määrä lisääntyi vain 0,5 prosenttia.
    Tähän mennessä monikansalliset yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan alhaisen palkkatason maihin maksimoidakseen omistajien shareholder value -arvoa. Pääasiassa paljon käsityötä vaativa tuotanto on viety ja viedään Kiinaan ja muihin matalapalkkamaihin, jossa tuotanto vähiten hyödyttää ympäröivää yhteisöä ja eniten osakkeenomistajaa.
    Matalapalkkamaan työntekijälle ilo työpaikasta voi tosin olla vain väliaikainen. Automaatio ja teknologia tulevat koko ajan tehokkaammaksi ja halvemmaksi ja alkavat jo kilpailla halpatyövoiman kanssa. Joissakin tapauksissa ne tekevät työn jo halvemmalla kuin halpatyövoiman "halvat" kädet.
    Tärkein kysymys kuuluu, pysyykö Kiina koossa työttömyyden, sosiaalisen rauhattomuuden ja kilpailun lisääntyessä.
    Kun Kiinan kupla poksahtaa seuraavaksi, niin mistähän nämä yritysjohtajat, taloustieteilijät ja taloustoimittajat löytävät seuraavan uuden lupaavan markkina-alueen? Uusia markkinoita teknologian avulla tehostuva ja tuottavuuden kasvua janoava länsimainen tuotantokoneisto koko ajan kiihkeästi tarvitsee. Muuten katoaa työpaikat ja sitä kautta ostovoima, niin täällä Suomessa kuin muissa teollisuusmaissa, entisestään vähenee.

Ari Ojapelto
Espoo
ari.ojapelto@kolumbus.fi



ETUSIVULLE