WWF tehostaa Itämeri-työtään / Vihreä Lanka 5.5.2000


WWF tehostaa Itämeri-työtään
Jyri Tyynelä

MAAILMAN Luonnon Säätiön WWF:n käsitys Itämeren tilasta on kiteytetty järjestön keskiviikkona Helsingissä avaaman suojelukampanjan nimeen: S.O.S - Meri hädässä. Itämeri on henkitoreissaan, ja sen suojelua on tehostettava, mikäli todellinen muutos maailman suurimman murtovesialtaan tilassa halutaan saada aikaan.
    WWF painottaa Itämeren suojelua yhä enemmän toiminnassaan sekä kansainvälisesti että Suomessa. Järjestö uudistaa parhaillaan rantavaltioiden kansallisten toimistojen yhteistä Itämeri-ohjelmaa, johon tullaan kirjaamaan nykyistä konkreettisemmat suojelutavoitteet lähivuosille.

Osana verkostoa. Viime syksynä WWF sisällytti Itämeren maailmanlaajuiseen Global 200 -verkostoonsa, jonka tavoitteena on säilyttää maapallon arvokkaimpien meri-, metsä- ja sisävesiekosysteemien luontoarvot. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 238 luontokokonaisuutta.
    ”Toiminta Global 200 -alueiden suojelemiseksi perustuu yhteistyöhön alueiden asukkaiden ja intressiryhmien kanssa. WWF:n toiminnassa tämä näkyy entistä kokonaisvaltaisempana työskentelynä puhtaamman Itämeren ja elävän saariston puolesta”, kertoo Suomen WWF:n pääsihteeri Timo Tanninen.
    Viime vuonna WWF osallistui tutkimusalus Muikulla suoritettuun hankkeeseen, jossa kartoitettiin Suomenlahden rannikon ja Saaristomeren hapettomia pohja-alueita. Niitä löytyi yhteensä noin 20 neliökilometriä.
    Hapettomilta alueilta mereen vapautuvat ravinteet vastaavat kuormitukseltaan miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforimäärää. Tätä Itämeren sisäistä kuormitusta pidetään tärkeimpänä syynä siihen, minkä takia Suomenlahden ravinnepitoisuudet eivät ole laskeneet, vaikka ravinnekuormitus on vähentynyt viime vuosikymmenen aikana.
    ”Koska meri rehevöittää itse itseään, on maalta tulevaa kuormitusta vähennettävä entisestään. Tähän asti suunnitellut toimenpiteet eivät riitä. On tärkeää, että tämä otetaan huomioon hallituksen valmistelemassa Itämeri-ohjelmassa”, järjestön suojelutoimenjohtaja Jari Luukkonen korostaa.

Kaikki mukaan. WWF vaatii kaikkien hallinnonalojen sitoutumista Itämeri-talkoisiin. Avainasemassa ovat maa- ja kalatalouden, liikenteen ja yhdyskuntien päästöt. Itämeri-ohjelman on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
    ”Ohjelmassa täytyy jollain tavalla kirjata tavoitteita myös meidän lähialueiden osalta. Esimerkiksi Pietarin jätevesien puhdistuksen suhteen toivomme, että lähimmän vuoden sisällä päästäisiin käytännön toimenpiteisiin”, Jari Luukkonen sanoo.
    Tänä kesänä tutkimusalus Muikku kartoittaa itäisen Suomenlahden merenpohjan tilaa, joka on todennäköisesti kaikkein huonoimmassa kunnossa koko Itämeressä. Toiveena on, että Muikulla olisi pääsy myös Venäjän aluevesille, vaikka lupaa siihen ei vielä ole saatukaan maan viranomaisilta.

Rakkolevä kertoo paljon. Tulevana kesänä WWF kartoittaa myös Saaristomeren rakkoleväkasvustoja yhdessä Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden kanssa. Rakkolevä on yksi Itämeren avainlajeista, joka ylläpitää rantavyöhykkeen elämän monimuotoisuutta ja tasapainottaa veden ravinteiden kiertoa. Kartoitustyön tavoitteena on saada selville rakkoleväesiintymien tämänhetkinen laajuus ja kunto koko Saaristomeren alueella.
    Edelliset kartoitukset on tehty 80- ja 90-lukujen alussa, ja nyt saatavien tulosten vertaaminen niiden vastaaviin antaa hyvän käsityksen meren tilan kehityksestä, koska rakkolevä indikoi herkästi rehevöitymistä. o



ETUSIVULLE