Luomu nousee pellolta / Vihreä Lanka 28.4.2000


Luomu nousee pellolta
Jyri Tyynelä

LUOMUA pidetään yhtenä niistä harvoista menestystarinoista, joita suomalaisesta maataloudesta on viime vuosina voinut kertoa. Menestystarina se onkin ollut, mutta vain hehtaareissa mitattuna.
     Kaupan tiskillä luomun menekki on yhä varsin vaatimatonta: sen osuus elintarvikkeiden kokonaismyynnistä on prosentin luokkaa, mikä on lukuna EU-maiden alhaisimpia ja kaukana johtavien luomumaiden, Itävallan ja Tanskan, yli viiden prosentin markkinaosuuksista.

Markkinat lähtökohtana
Tähän tilanteeseen haetaan nyt muutosta tosissaan. Ensimmäinen merkki siitä on viime viikolla julkistettu Kansallinen luomuviljastrategia vuosille 2000–2006, jonka valmistelussa ovat olleet edustettuina luomuviljaketjun kaikki keskeiset toimijat: viljelijät, elintarviketeollisuus, kauppa, valtiovalta, etujärjestöt ja tutkijat.
     Luomupinta-alat lähtivät Suomessa voimakkaaseen kasvuun EU-jäsenyyden myötä, kun tavanomaisen viljelyn kannattavuus romahti. Tämän seurauksena luomun kasvu on ollut tukivetoista. Tilanteessa, jossa maataloustukien osuus on tällä hetkellä jo noin 70 prosenttia keskivertoviljatilan tuotoista, on luomu tarjonnut viljelijälle mahdollisuuden maksimoida tukipottia ja minimoida tuotantokustannuksia.
     Kovin paljon ei ole mietitty sitä, mihin luomuraaka-ainetta käytetään. Viime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 48,2 miljoonaa tonnia luomuviljaa, josta jauhettiin myllyissä 6,8 ja vietiin ulkomaille 7,3 miljoonaa tonnia. Valtaosa kalliilla tuotetusta luomuviljasta käytettiin karjan rehuksi.
     ”Jos meillä on tavanomaisen viljelyn puolella kehittämistarpeita, on niitä luomussa varmasti vielä enemmän. Tämän strategian lähtökohta on markkinakeskeinen”, kertoi luomuviljastrategian laatineen työryhmän puheenjohtajana toiminut kaupallinen neuvos Seppo Koivula maa- ja metsätalousministeriöstä strategian julkistamisseminaarissa.

Yhteistyöllä
menestykseen

Strategian tavoitteena on, että vuonna 2006 luomutuotteiden osuus on keskimäärin kymmenen prosenttia viljatuotteiden valmistuksesta ja kahdeksan prosenttia niiden kotimaan markkinoista, mikä edellyttää markkinaosuuden moninkertaistamista nykyisestä.
     Koska kotimaan markkinat ovat liian pienet kilpailukykyiseen jatkojalostukseen, asettaa strategia luomuviljan ja -viljatuotteiden viennin tavoitteeksi kaksi prosenttia Suomen elintarvikeviennistä vuoteen 2006 mennessä. Pääosa viennistä pyritään saamaan aikaan luomujalosteilla.
     Seminaarissa niin viljelijät kuin jalostajat ja kauppiaatkin peräänkuuluttivat sitoutumista nyt asetettuihin tavoitteisiin, joihin kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä. Tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä esittää konkreettisia toimenpiteitä neljällä osa-alueella, jotka ovat luomuviljaketjun toimivuus, laatu- ja ympäristöosaaminen sekä kansainvälistyminen.

Sopimuksia
ja tuotekehitystä

”Luomun ongelma on vielä tänäkin päivänä raaka-aineen saatavuus ja laatu. Laadun on oltava tasaista, eikä sitä voida saavuttaa ennen kuin pinta-alat ovat riittävät”, sanoi työryhmässä mukana ollut toimitusjohtaja Raimo Keskinen Helsingin Mylly Oy:stä.
     Helsingin Myllyn tytäryhtiö Polar Mills Oy on Suomen suurin luomumylly, joka hoitaa yli 40 prosenttia valtakunnan luomujauhatuksesta. Keskisen mukaan luomuviljan saatavuus ja tasainen laatu voidaan parhaiten turvata viljelijöiden ja teollisuuden välisillä tuotantosopimuksilla, joiden avulla tuotantoa on mahdollista ohjata kysynnän mukaan nykyistä paremmin.
     Luomuviljastrategia esittääkin siirtymistä sopimusviljelyyn, joka on ollut Itävallassa yksi tärkeä luomun menestystekijä. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa luomuviljantuotanto on pitkälle eriytynyt karjataloudesta vaikka tuotantosuuntien yhdistäminen kierrättämällä lantaa pelloille vähentää molempien tuotantokustannuksia ja ympäristökuormitusta. Strategia esittää lääkkeeksi ongelmaan alueellisten luomukeskittymien perustamista.
    Tällä hetkellä luomuviljelyssä käytetään tavanomaiseen viljelyyn jalostettuja lajikkeita, ja viljelytekniikan kehittäminen on pitkälle viljelijöiden omien kokeilujen varassa. Strategian mukaan luomuviljelyn tulee jatkossa perustua viljelytekniseen tutkimukseen.
     Luomulajikejalostuksen mahdollisuudet strategia esittää selvitettäväksi pohjoismaisena yhteistyönä. Huomattavia kehittämistarpeita se osoittaa myös luomutuotannon tilastoinnin, elintarvikkeiden laadun ja ympäristöystävällisyyden mittaamisen, luomutuotekehityksen sekä viljelijöiden ammattitaidon ja koulutuksen osalta.

Kauppa tulossa mukaan
Ehkä suurin pullonkaula luomun menekin edistämiselle on vielä kuitenkin kaupan puolella. Vaikka luomutuotteiden imago on erittäin hyvä kuluttajien keskuudessa, on niiden tunnettavuus huono, muistutti seminaariyleisölle Finfood Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.
     Syy tähän on Kottilan mukaan ennen muuta se, että luomua markkinoidaan edelleen erittäin vähän. Suppea tuotevalikoima ja tuotemerkkien puuttuminen ovat myös este luomun menekin kasvulle.
     ”Luomun tulevaisuuden kannalta keskeinen tekijä on se, mitä kauppa tekee tai jättää tekemättä. Voi oikeastaan sanoa, että Euroopassa kaikki keskeiset kauppaketjut ovat lähteneet tosissaan lanseeraamaan yksityisiä tuotemerkkejä valikoimiinsa”, totesi kehitysjohtaja Erkki Pöytäniemi GourmAkka Organic Food Ky:stä.
     Pöytäniemen mukaan Euroopan luomumarkkinat kasvavat nyt sellaisella vauhdilla, että lähivuosina luomuviljan vienti voidaan moninkertaistaa nykyisestä.
     Suomessa edelläkävijä luomun päivittäistavarakaupassa on SOK-kaupparyhmä: S-marketeissa luomuvalikoimiin kuuluu jo 150–200 tuotetta. Ketjun luomulippulaiva on Vantaalla sijaitsevan kauppakeskus Jumbon Prisma, jonka valikoima käsittää lähes 500 luomutuotetta. Tavoite on nostaa valikoima tuhanteen tuotteeseen ensi vuonna.
    Strategia ehdottaa, että luomun viranomaisvalvonta yksityistetään liikelaitostamalla, jotta se voitaisiin akkreditoida osaksi Luomualan kansainvälisen kattojärjestön IFOAM:in sertifiointijärjestelmää. Nyt suomalaisille luomutuotteille joudutaan hakemaan vientimaan hyväksyntä tapauskohtaisesti.

Strategiaa valmistellaan
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa huhtikuun loppuun mennessä virkamiehistä ja asiantuntijoista koostuvan työryhmän laatimaan koko luomutuotannon kattavaa kansallista strategiaa, jonka pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.
     Luomu-liiton puheenjohtaja Esa Partanen toivoo, että kansallisesta luomustrategiasta tehtäisiin nimensä mukaisesti luomun strateginen linjaus pitkälle tulevaisuuteen, jotta koko ala saataisiin myös sitoutumaan siihen.
     ”Sen vuoksi on äärettömän tärkeää, että strategian valmisteluun kootaan mahdollisimman edustava joukko alan toimijoita unohtamatta kuluttajaa, jonka varassa luomu joko elää tai kuolee”, Partanen vaati seminaarissa. o



ETUSIVULLE