Kommentti
Mari Hassinen

Vastauksia rakenne-
muutokseen


Kylämatkailu toteuttaa maaseutumatkailun visiot.

MAASEUTUMATKAILULLA tarkoitetaan yleensä maaseudun luontaisiin voimavaroihin sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa matkailun yritystoimintaa. Tämä määritelmä houkuttelee pohtimaan, mitä maaseudulla tässä yhteydessä oikeastaan tarkoitetaan.
    Perinteisesti tutkijat ovat jakaneet maaseutua keskusta–periferia -ulottuvuuden kautta kaupunkien läheiseen ja syrjäiseen maaseutuun sekä ydinmaaseutuun. Maaseutumatkailun kehittämisohjelmassa käytetään "avaraa maaseutukäsitettä", jolla viitataan kaikkiin niihin kuntiin ja kaupunkeihin, joiden asukasluku on alle 30 000.
    Matkailun kannalta ehkä kiinnostavin maaseudun määritelmä kuultiin kuitenkin erään brittisarjan jaksossa: sarjan päähenkilön mukaan maaseutu on hänelle "aluetta, jolla eläimet kuljeskelevat ympäriinsä kypsentämättöminä".

Arjen elämyksiä. Maaseutu muuttuu, mutta kuitenkin se pysyy samanlaisena useimpien mielissä: vehreänä vilja-aittana, raskaan työn ja kiireettömän joutenolon tyyssijana, emäntinä, isäntinä, karjalanpiirakoina ja ruudullisina pöytäliinoina. Maaseutumatkailu perustaa houkuttelevuutensa näihin maaseudun luontaisiin voimavaroihin, sellaisina kuin ne meidän mielissämme ovat, muutoksista huolimatta. Maatilan arki, kotieläimet ja isännän ja emännän roolit kiinnostavat matkailumaatilojen asiakkaita ja ne ovat maaseutumatkailun vahvuuksia siitäkin huolimatta, että 80 prosenttia maaseutumatkailuyritysten asiakkaista on kotimaisia – meitä, joiden toinen käsi vieläkin on utareella, toinen kaukosäätimellä.
    Matkailu uusintaa maaseudun perinteistä kuvaa mielissämme. Siitä kertoo muun muassa maaseutumatkailun teemaryhmän tekemä tilastointi, jonka mukaan peräti 70 prosenttia maaseutumatkailuyrittäjistä hoitaa matkailuyritystään maatilan yhteydessä, ja ainoastaan 15 prosenttia on päätoimisia yrittäjiä. Maaseudun autioituminen ja elinkeinorakenteen muutos ovat maaseutupolitiikan suuria haasteita, joihin maaseutumatkailu pyrkii osaltaan vastaamaan.

Törmäyskurssilla. Erityisesti maaseudun asukkaiden näkökulmasta maaseudulla ja sen voimavaroilla on oikeus muutokseen. Maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja matkailu voivat kuitenkin toisinaan ajautua törmäyskurssille. Matkailumaatilalla, jolla samanaikaisesti kasvatetaan lihakarjaa, ei uteliaita matkailijoita voida hygieniasyistä päästää tutustumaan navettaan. Matkailumainosten perinteinen maatalon emäntä puolestaan tähyää haasteita kotitalouden ulkopuolelta, ja piirakoiden paistamisen lisäksi myös tietotekniikka, kansainvälistyminen ja yrityksen perustamiseen liittyvä osaaminen kiinnostavat. Matkailun maaseutu ei aina välttämättä aina ole sama kuin maaseutupolitiikan maaseutu.

Kylän voimaa. Maaseudulla kyläyhteisö, kylän asukkaat, maisema, ilmapiiri ja toiminta ovat kiinteä osa yrittäjän matkailutuotetta, ei ainoastaan yrityksen toimintaympäristöä. Vastaavasti matkailuyrittäjä on tärkeä osa kyläyhteisöä. Kylämatkailussa yrittäjän ja kylän välinen vuorovaikutus onkin se voimavara, johon matkailun kehittäminen perustuu.
    Kylämatkailu on siis yhteisöllinen tapa kehittää matkailua – se on verkostoitumista, ihmisten välisen osaamisen vahvistamista. Paikalliseen aloitteellisuuteen perustuvissa matkailuhankkeissa, kuten kylämatkailuhankkeissa, toteutetaan maaseutumatkailun kehittämisvisiota. Onnistumisia ja epäonnistumisia ei mitata niinkään yöpymisvuorokausina ja matkailutulona, vaan uusina työpaikkoina ja muuttovirran liikkeinä. Paikallisten vahvuuksien ja resurssien varaan rakentamisessa on kysymys paitsi kestävyydestä ja vastuullisuudesta, myös aitoudesta ja imagosta.

Kestävää matkailua. Kaikki maaseudulla tapahtuva matkailu ei ole maaseutumatkailua. Maaseutumatkailuun on nimittäin liitetty kestävän ja vastuullisen matkailun periaate. Kylämatkailu vastaa kestävän ja vastuullisen matkailun haasteeseen asettamalla tavoitteensa pitkälle tulevaisuuteen. Kylämatkailun tarkoituksena on osoittaa, että maaseutu on hyvä paikka asua – paras asiakas ei tule vain käymään, vaan jäädäkseen.
    Kylä sitouttaa kylämatkailun asiakkaan palvelupakettiinsa, joka on rauhallinen, turvallinen, puhdas ja aktiivinen asuinympäristö. Yksittäiset matkailupalvelujen tuottajat sitoutuvat tavoitteisiin yhteisönä, kylänä, jolloin palvelupaketti elää kyläyhteisön mukana unohtamatta perinteitä ja historiaa. Kylämatkailu pyrkii siis omalta osaltaan pitämään huolta siitä, että maaseutu säilyy paikkana, missä niin eläinten kuin ihmistenkin on hyvä kuljeskella. o

Mari Hassinen valmistelee Turun kauppakorkeakoulussa taloussosiologian lisensiaattityötään kylämatkailusta.



ETUSIVULLE