Lääkkeitä ilmasto-ongelmaan / Vihreä Lanka 24.3.2000


Lääkkeitä ilmasto-ongelmaan
Joonas Pörsti

YMPÄRISTÖMINISTERI Satu Hassi vaatii konkreettista ohjelmaa ympäristö- ja energiaverojen kehittämiseksi. Hassin mukaan talousneuvoston tuore raportti osoittaa, että viime vuosikymmenellä säädetyt verot ja niiden tuotolla rahoitetut tuloveron alennukset paransivat työllisyyttä ja vähensivät hiilidioksidipäästöjä tuntuvasti.
    Sunnuntaina Vihreän liiton valtuuskunnan kokouksessa puhunut Hassi esitti kolme esimerkkiä ympäristöverojen uudistuskohteista. Auton vuotuinen käyttömaksu tulisi porrastaa polttoaineen kulutuksen mukaan. Kaatopaikkavero tulisi ulottaa teollisuuden kaatopaikoille, koska nykyinen järjestelmä suosii suuryrityksiä, kun jäteveroja maksavat vain pienet ja keskisuuret yritykset.
    Lisäksi olisi tutkittava mallia, jolla Ruotsi on onnistunut vähentämään sähkövoimalaitoksien typen oksidien päästöjä ilman uutta verorasitusta. Ruotsalainen järjestelmä verottaa laitoksia päästötonnien perusteella, mutta palauttaa verokertymän voimalaitoksille suhteessa niiden tuottaman sähkön määrään ja suosii siten puhtaimpia laitoksia.

Virkamiehet
ydinvoiman asialla

Hassi toivoi, että ilmastonmuutoksen torjunnasta Suomessa käyty keskustelu monipuolistuisi. "Meillä yritetään vaientaa kaikkien muiden keinojen kuin ydinvoiman esiintuominen", Hassi sanoi.
    Hän oudoksui "eräiden valtionvarainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiesten sekä Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton" tahoilla esiintyvää haluttomuutta etsiä kansantalouden ja ympäristön kannalta parhaita ratkaisuja. "Monissa lisäydinvoiman kannalle päätyvissä laskelmissa liioitellaan energiansäästön kustannuksia ja oletetaan elektroniikkateollisuuden kasvu epärealistisen hitaaksi".
    Hän muistutti, että energiaverojen nosto vähensi Suomen hiilidioksidipäästöjä neljä miljoonaa tonnia 1990-luvulla. "Tätä on vähätelty, vaikka se tarkoittaa, että energiavero leikkasi Suomen kasvihuonekaasujen päästölisäyksestä 90-luvulla kolme neljännestä. Näin suurta päästövähennystä ei olisi saatu aikaan millään muulla yksittäisellä keinolla."

Talousneuvosto
vieroksuu energiaveroja

Viime viikolla julkaistussa valtioneuvoston alaisen talousneuvoston työryhmäraportissa ympäristö- ja energiaveroihin suhtaudutaan varauksellisemmin. Raportin mukaan Suomen ei kannata kiristää verotusta nykyisestä tasosta, jos veroista ei kyetä sopimaan kansainvälisesti.
    "On vaarana, että UPM-Kymmenen kaltaiset usealla mantereella toimivat yritykset alkavat harkita tuotantopaikkojensa sijoittelua uudestaan, jos Suomi nostaa energiaveroja yksipuolisesti", talousneuvoston pääsihteeri Seppo Leppänen perustelee. "Verotusta pitäisi harmonisoida vähintään EU-tasolla, mieluummin yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa."
    Talousneuvoston raportti esittelee kotimaisia ja ulkomaisia laskelmia, joiden mukaan ympäristöveroilla voi olla pitkällä aikavälillä lieviä positiivisia työllisyysvaikutuksia, jos verojen tuotoilla alennetaan vastaavasti työvoimaveroja.
    Raportti päätyy kuitenkin suosittelemaan ympäristöverojen sijasta muita keinoja Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi: "energian puhtaita tuotantotapoja" ja energian säästöä sekä ilmastosopimuksen mukaisia joustomekanismeja eli päästökauppaa, yhteistoteutusta ja puhtaan kehityksen mekanismeja. Raportti nimeää energiaverojen ongelmaksi kotimaan energiavaltaiselle teollisuudelle aiheutuvien haittojen ohella sen, että ympäristöveroilla on taipumus kasvattaa tuloeroja: veronkorotukset nostavat kuluttajahintoja ja kasvattavat niiden kautta suhteellisesti enemmän pienituloisten menoja.

Vihreät puhuvat
miljardeista

Vihreän liiton ympäristötyöryhmän jäsen Kimmo Louekari arvostelee talousneuvoston teettämää raporttia siitä, että raportissa esitellyt tutkimustulokset eivät heijastu riittävästi johtopäätöksiin.
    "Raportin tärkeintä antia ovat selvitykset, joiden mukaan maltillisella veroremontilla olisi lähes pelkästään myönteisiä vaikutuksia. On selvää, että pienituloiset kärsivät, jos heille ei suunnata samaan aikaa veronkevennyksiä. Vihreät ovat korostaneet jo vuosia, että ympäristö- ja energiaveroilla syntyvää liikkumavaraa pitää suunnata nimenomaan pieni- ja keskituloisille", Louekari sanoo.
    "Energiaverojen korotusten täytyy olla riittävän suuria, 5–10 miljardin luokkaa, jotta niillä olisi vaikutusta työllisyyteen. Tuotolla voitaisiin rahoittaa progressiivisesti perusvähennyksen tyyppisiä veronalennuksia." o



ETUSIVULLE