Kotoutuminen edellyttää hyväksyntää / Vihreä Lanka 17.3.2000

Kotoutuminen edellyttää hyväksyntää
Tia-Maria Lehto

TAMPEREELLA asuvat maahanmuuttajat toivovat herkkyyttä kulttuurierojen ymmärtämiseksi ja pitävät eristäytymistään ongelmana, mutta he saavat tukiperheiltä tietoa ja kontakteja suomalaisesta yhteiskunnasta. Viranomaisilta maahanmuuttajat taas toivovat rohkaisevaa otetta kotoutusasioiden hoidossa. He kokevat, että jotkut viranomaiset asennoituvat ulkomaalaisiin kielteisesti.
    Muun muassa tällaisia asioita sisältää Tampereen maahanmuuttaja- ja kotoutusohjelma. Kaupunki huomasi jo muutama vuosi sitten, että se tarvitsee maahanmuuttajapoliittisen ohjelman ja perusti työryhmän sen laatimista varten.
    Ennen työn valmistumista Suomessa ehdittiin säätää maahanmuuttajien kotouttamista koskeva laki, jonka mukaan kuntien on laadittava itselleen kotouttamisohjelma. Tampere on muokannut ohjelmansa vastaamaan lain vaatimuksia. Laki velvoittaa ja oikeuttaa maahanmuuttajat toimimaan aktiivisesti oman koulutuksensa sekä työnsaantinsa eteen, mikäli he elävät yhteiskunnan tuella.

Ei vain kaupassakäyntiä
Tampereen kulttuuritoimen johtaja Lassi Saressalo on tyytyväinen siihen, että ohjelmaan saatiin kulttuurilähtöinen näkökulma. Saressalo toimi maahanmuuttaja- ja kotouttamisohjelman laatineen työryhmän puheenjohtajana.
    "Ohjelmasta ei tullut sosiaalitoimen huoltomietintö, vaan laajempi raportti, jossa käsitellään kulttuurieroja ja erilaisuutta. Pääsimme puhumaan muustakin kuin siitä, miten maahanmuuttajat käyvät kaupassa", Saressalo sanoo.
    Hänen mukaansa oli hyödyllistä kartoittaa, ketkä Tampereella tekevät maahanmuuttajatyötä. Työryhmä esitti, että kaupunki järjestäisi työntekijöitä eri toimialoille hoitamaan nimenomaan maahanmuuttajien asioita. Lisäksi yksi henkilö vastaisi maahanmuuttajatyön kokonaisuudesta. Niin sanottuja toimialakoordinaattoreita on jo ehditty hankkia esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-aikatoimeen sekä yleissivistävän koulutuksen puolelle.
    Kulttuuritoimi pyrkii osaltaan tukemaan maahanmuuttajajärjestöjen toimintaa. Silloin kaupunkiin voi syntyä järjestäytyneitä vähemmistöryhmiä, joilla on keskusteluyhteys muun yhteiskunnan suuntaan. Suvaitsevaisuus lisääntyy parhaiten arkipäivän tilanteissa, ei suvaitsevuuspäiviä järjestämällä. Saressalon mukaan maahanmuuttajat eivät ole itsekään olleet innostuneita ajatuksesta, että heidät tuodaan yleisön eteen varta vasten "suvaittaviksi".

Suomen kielen
kursseista pulaa

Maahanmuuttajien on vaikeaa saada työtä. Syinä pidetään heikkoa suomen kielen taitoa, eri maiden poikkeavia ammattitaitovaatimuksia ja työnantajien asenteita.
    "Tampereella on pulaa Suomen kielen kursseista, mikä hidastaa maahanmuuttajien kouluttautumista. Erityisen huonosti kursseille pääsevät iäkkäät sekä luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat", kertoo työvoimaohjaaja Eila Rantanen Hervannan työvoimatoimistosta.
    Tampereella tehtiin viime vuonna noin 650 kotoutussuunnitelmaa. Vajaat 70 maahanmuuttajaa pääsi töihin avoimille markkinoille, suurin osa meni koulutukseen.
    Joillekin maahanmuuttajille kotouttamislaki on edelleen hämärä asia. Rantanen sanoo, että tullessaan Suomeen maahanmuuttajilla on paljon asioita hoidettavanaan, kuten asumiseen ja lasten päivähoitoon liittyviä käytännön järjestelyitä. Silloin he eivät välttämättä edes jaksa ajatella kotoutumissuunnitelman tekoa.
    "Ehkä ensimmäisten kahden kuukauden aikana heidän paikkansa ei olisi lainkaan työvoimatoimistossa. Erityisesti pakolaisten kohdalla tilanteen pitäisi ensin antaa vähän rauhoittua."
    Rantasen mukaan kotouttamislain hyöty on kaiken kaikkiaan siinä, että viranomaiset todella paneutuvat maahanmuuttajien asioihin ja hakevat linjanvetoa siitä, mitä kukakin tekee. Yhteistyö hakee nyt käytännön muotoaan.

Maahanmuuttajat
tahtovat töihin

Evald ja Lilia Kiizel ovat Virosta tulleita paluumuuttajia, rouva on alkuperältään inkerinsuomalainen. Pariskunta on asunut Suomessa neljä kuukautta, ja molemmille on jo tehty kotouttamissuunnitelma. Siinä on kerrattu, mitä pariskunta teki Virossa ja mitä he haluaisivat tehdä Suomessa.
    Evald Kiizel on työskennellyt autonkuljettajana ja hänellä on kaikki mahdolliset ajoluvat. Kesällä hän käy testissä, jotta saisi suomalaisen ajokortin. Lilia Kiizel on ollut ompelijana. Kumpikin kertoo olevansa valmis tekemään vanhaa työtään Suomessa ja uskoo työllistyvänsä opittuaan Suomen kielen.
    Kiizelit ovat päässeet Suomen kielen kurssille Tampereen ammatillisessa aikuiskoulutuskeskukseen ja kehuvat opetusta hyväksi. Myös tietotekniikan opiskelu kiinnostaa molempia. " Asia on minulle ihan uusi, sillä en nähnyt Virossa ainuttakaan tietokonetta", kertoo Evald Kiizel.

Tuntematon suunnitelma
Kosovon albaani Muharem Crnobregulle kotouttamissuunnitelma on sanana vieras. Kuultuaan mistä on kyse, hän toteaa ettei ole ainakaan vielä saanut apua sen enempää kuin ennenkään. Crnobregu on ollut Suomessa kolme vuotta eikä ole saanut työtä koko aikana. Kursseilla hän on käynyt muun muassa ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa.
    Kotimaassaan Crnobregu työskenteli autonkorjaajana. Hän kertoo olevansa tuskastunut istumaan kotona, koska siellä vain ongelmat pyörivät päässä. Yksi niistä on 11 kuukautta kadoksissa ollut veli. "Olen kysellyt töitä monesta paikasta. Minulle on usein sanottu, etteivät he halua ottaa ulkomaalaista", Crnobregu harmittelee. o



ETUSIVULLE